Oikeuserehdys
Oikeuserehdys (lat. error juris) on jonkun henkilön virheellinen käsitys jonkin oikeussäännöksen sisällöstä. Oikeuserehdyksen tekee oikeustointa suorittava tai oikeustoimeen osallinen tahdonilmaisija, joka näin erehtyy omalta kannaltaan tärkeistä seikoista.[1] Oikeuserehdyksen vastakohta on asiaerehdys eli tosiasiaerehdys (error facti). Oikeudellisissa yhteyksissä noudatetaan periaatetta error juris nocet eli lakia tuntematon henkilö saa syyttää vain itseään, sillä lain seuraamukset tulevat tietämättömyydestä huolimatta voimaan.[2] Vaikka tekijä luulee tekoa sallituksi, tuomitaan siitä rangaistus, jos teko vastaa jonkun rikollisen teon tunnusmerkistöä.[3]
Suomen oikeuskäytännössä oikeuserehdys on 1980-luvulta lähtien ollut anteeksiannon peruste, joka joissakin tapauksissa poistaa syyllisyyden. Tällaisia oikeustapauksia on ollut lähinnä rikosasioissa, jotka koskevat eri toimintojen luvanvaraisuutta, esimerkiksi moottoriajoneuvoliikenteen ammattimaista harjoittamista. Oikeuserehdykseen on sovellettu myös säännöksiä toimenpiteestä luopumisesta ja rangaistusta määrättäessä se on ollut lieventämisperusteena.[4]