Ohjauskorko
Ohjauskorko on keskuspankin määrittämä korkotaso, jolla se lainaa rahan pankeille. Siten se vaikuttaa välillisesti markkinakorkoihin ja kansantalouteen. Ohjauskorko on talouspolitiikkaan sisältyvän rahapolitiikan keskeinen väline, jolla määritellään "rahan hinta". Ohjauskorkoa ei pidä sekoittaa peruskorkoon.[1]
Keskuspankki laskee liikkeelle rahan lainoina pankeille, jotka maksavat rahasta vähintään ohjauskoron verran.[1] Keskuspankilta rahan saamiseen vaadittu korko vaikuttaa markkinakorkoihin eli pankkien toisilleen myöntämien lainojen korkoihin. Tämän vuoksi markkinakorot, kuten eripituiset Euribor-korot, seurailevat ohjauskorkoa. Yritysten ja kuluttajien ottamat lainat sidotaan yleensä markkinakorkoihin viitekorkoina, joten ohjauskoron nosto vaikuttaa tällä tavoin lainanottajiin.
Ohjauskoron asettaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskuspankin johtokunta (EKP:n neuvosto[1]) kokoontuu säännöllisesti ja päättää ohjauskoron tasosta. Ohjauskorkoa voidaan laskea, pitää ennallaan tai nostaa. Ohjauskoron muutos ilmoitetaan peruspisteinä; 25 peruspistettä vastaa 0,25 prosenttiyksikköä.
Ohjauskoron vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkotaso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjauskorko vaikuttaa kaikkiin luottolaitosten yrityksille ja kuluttajille myöntämien lainojen korkoihin. Tämän vuoksi ohjauskorolla voidaan vaikuttaa talouteen hillitsemällä tai kiihdyttämällä luotonantoa, kulutusta ja investointihalukkuutta.
Matala korko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matala korko kiihdyttää lainanottoa, kulutusta ja investointihalukkuutta. Kun korko on matalalla, "raha on halpaa" ja sen seurauksena kulutus lisääntyy, investointeja tehdään enemmän ja talous kasvaa. Talouden ollessa lamassa tai taantumassa taloutta voidaan elvyttää korkoa laskemalla. Nimelliskorkoa ei kuitenkaan voida laskea negatiiviseksi.
Korkea korko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkea korko taas hillitsee lainanottoa, kulutusta ja investointihalukkuutta. Kun korko on korkealla, "raha on kallista" ja sen seurauksena kulutus vähenee, investointihalukkuus laskee ja talouskasvu hidastuu. Korkeat korot myös kasvattavat jo otettujen vaihtuvakorkoisten lainojen korkoja, mikä kasvattaa lainojen kuukausieriä tai pidentää lainojen lyhennysaikoja lainan lyhennystavasta riippuen. Tällä on taloudelle negatiivisia vaikutuksia, sillä rahaa ei liikene kulutukseen. Korkea korko on tavallisesti seurausta korkeasta inflaatiosta. Reaalikorko on kuitenkin merkittävämpi asia kuin korkea nimelliskorko ja reaalikorko (nimelliskorko - inflaatio) voi olla sama vaikka nimelliskorko olisi kaksi tai kymmenen prosenttia.
Inflaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti inflaatiota voidaan hidastaa vähentämällä liikkeellä olevan rahan määrää eli toisin sanoen luotonantoa vähentämällä.
Valuutan ulkoinen arvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjauskoron nosto nostaa valuutan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Ohjauskoron lasku taas laskee valuutan ulkoista arvoa. Valuutan korkea arvo suhteessa teollisuustuotteiden vientimaiden valuuttojen kursseihin voi johtaa teollisuuden ja viennin hidastumiseen, mitä voidaan auttaa devalvaatiolla.
Valtionvelka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjauskoron muutokset vaikuttavat valtionvelkaan, sillä valtion obligaatioiden korot seurailevat valtion käyttämää valuuttaa hallinnoivan keskuspankin asettamaa ohjauskorkoa. Jos ohjauskorko nousee, valtio joutuu maksamaan velastaan korkeampaa korkoa obligaatioiden haltijoille, joutuen kattamaan korkomenot esimerkiksi laskemalla liikkeelle uusia obligaatioita tai nostamalla veroja. Uusien obligaatioiden liikkeellelasku kasvattaa valtionvelan määrää ja korkomenoja. Verojen nostolla taas voi olla kulutusta hillitsevä vaikutus.
Tärkeimmät ohjauskorot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkeimpiä valuuttoja hallinnoivien keskuspankkien säätelemät ohjauskorot.
| Keskuspankki | Valuutta |
|---|---|
| Euroopan keskuspankki | euro |
| Federal Reserve System | Yhdysvaltain dollari |
| Bank of England | Englannin punta |
| Sveitsin keskuspankki | Sveitsin frangi |
| Japanin keskuspankki | Japanin jeni |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rahapolitiikan välineet (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen Pankki.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]