Obinitsa järv
| Obinitsa järv | |
|---|---|
 Järvi lokakuussa 2013 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Setomaan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Tuhkvitsa ojan valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Tuhkvitsa oja |
| Laskuoja | Tuhkvitsa oja |
| Järvinumero | VEE2046010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 74,4 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 4,534 km [1] |
| Pinta-ala | 21,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,0008486 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 4,1 m [1] |
| Valuma-alue | 43 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Obinitsa järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Obinitsa järv (myös Obinitsa paisjärv, Tuhkvitsa veehoidla, Tääglova veehoidla)[2] on Virossa Võrumaalla Setomaan kunnassa sijaitseva padottu järviallas.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekojärvi on padottu Tuhkvitsan laaksoon (vir. Tuhkvitsa org) useita metrejä korkealla maapadolla, jonka päällä kulkee Obinitsan taajamasta lähtevä maantie. Järven pinta-ala on 21 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 350 metriä leveä. Järvessä ei ole saaria ja sen keskisyvyys on 4,1 metriä. Suurinta syvyyttä ei ole ilmoitettu. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000846 kuutiokilometriä eli 0,846 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 4,5 kilometriä ja sen rannat ovat pohjoispään niittyjä lukuun ottamatta metsää. Rannat ovat jyrkkiä ja itärannan paljastuneesta hiekkakivikalliosta löytyy luola ja lähde (vir. Tuhkvitsa allikas). Laakson äyräiden ympäristössä on länsipuolella laajat peltoaukeat, jotka kuuluvat Obinitsan kylälle.[1][2][a]
Järven sulkevan maapadon reunalla seisoo patsas, joka esittää setolaista laulavaa äitiä (vir. Seto Lauluema).[b]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä on kirkas ja vain vähän orgaanista ainesta sisältävää (vir. Heledaveelised ja vähese orgaanilise aine sisaldusega) vettä. Järvessä voi uida, kalastaa ja veneillä. Laskujoen alajuoksulla elävät taimen ja harjus eivät pääse padon takia noudemaan yläjuoksulle. Kevättulvat voivat olla vaikuttavia (20 kuutiometriä sekunnissa kerran 100 vuodessa), mutta kesällä voi virtaama loppua lähes kokonaan.[1][3][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven muodostanut maapato valmistui vuonna 1995.[4][b]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Obinitsa järv kuuluu Tuhkvitsa ojan valuma-alueeseen, jossa Tuhkvitsa oja on Piusa jõen etelästä eli oikealta siihen yhtyvä sivu-uoma. Piusa jõgi laskee Pihkovanjärven eteläosaan, jonka Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a]
Järven läpi virtaa Tuhkvitsa oja (myös Obinitsa oja), joka yhtyy Piusa jõgeen 2,7 kilometrin päässä Ala-Tsumbassa. Järven itäpuolella sijaitsee siihen yhtyvän Harrõorgin ja sen yläpuolisen Küläorgin (suom. Kyläkanjoni) pohjalla virtaa useampihaarainen puro, jolla on useita lähteitä. Yläpuolisella Tuhkvitsa ojan uomalla on vielä muutamia sivu-uomia. Nämä muodostavat järvelle sen valuma-alueensa, jonka laajuus on 43,0 neliökilometriä.[1]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
- ↑ a b Tieto on luettu vironkielisestä artikkelistä et:Obinitsa järv, mutta tietoja ei ole tarkistettu muista lähteistä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Obinitsa järv (VEE2046010) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keskkonnaregister: Tuhkvitsa oja (VEE1001900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.6.2020. (viroksi)
- ↑ a b Kalapeedia.ee: Obinitsa järv, (Obinitsa paisjärv, Tuhkvitsa veehoidla, Tääglova veehoidla), viitattu 16.4.2017
