OMP Group
| OMP Group | |
|---|---|
| Perustettu | 1964 |
| Kotipaikka | Oulu |
| Toimiala | konepajateollisuus, aiemmin rakennusteollisuus |
| Liikevaihto | 600 milj. mk (1983) |
| Henkilöstö | 1 150 (1983) |
| Tytäryhtiöt | |
| Kotisivu | https://www.ompgroup.fi |
OMP Group on suomalainen konepajayritysten ryhmä, joka juontaa juurensa 1960- ja 1970-luvulla toimineeseen rakennusliikkeeseen Oulun Maanrakennuspojat Oy[6]. Nykyisin yrityksen tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluvat teollisuuden kunnossapito, hydrauliikkajärjestelmät, Vapor-lämmityskattilat, vedenkäsittelylaitteet, rakennusalan betonivalumuotit, kaivosteollisuuden Respetra-suojatilat ja B&A-kiinteistöhuoltokalusteet[7].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]OMP perustettiin vuonna 1964 maarakennusliikkeeksi, kun maansiirtourakoijat Erkki Karvonen ja Erkki Rissanen Pudasjärveltä sekä Martti Tauriainen Muhokselta päättivät perustaa yhteisen yhtiön osallistuakseen valtion ja kuntien moniin rakennushankkeisiin ympäri Pohjois-Suomea. Neljänneksi osakkaaksi ja yrityksen toimitusjohtajaksi saatiin Vesi-Pekka Oy:n Kostonjoen työmaapäällikkönä toiminut Reijo Holopainen.[8]
”Maanrakennuspoikien” ensimmäisiä töitä olivat Pudasjärven Nuukavaaran paikallistie ja Korpivaaran yleinen tie Oulun ja Muhoksen välille. Pian urakoiden koko kasvoi, läpimurtona Lokan tekoallastyöt 1966. Seuraavia työmaita olivat Kangosjoki–Muonio–Palojoensuu-tie ja Petäjävedeltä Jyväskylään rakennettu tie. Vuonna 1968 toiminta laajeni Etelä-Suomeen Helsingin ja Lohjanharjun välisen moottoritiehankkeen myötä (nyk. valtatie 1).[8]
Kymmenessä vuodessa OMP kasvoi suureksi rakentajaksi koko Suomessa, mutta erityisesti Oulussa jonne se teki kaupunginteatterin, Linnanmaan yliopistokampuksen, Raksilan marketit ja Rautaruukin tehtaan. OMP oli mukana myös Neuvostoliiton rajan takaisessa Kostamus-projektissa Finn-Stroin yhtenä omistajana ja teki vientitoimintaa myös Ruotsiin, Norjaan, Libyaan ja Saudi-Arabiaan.[8][9]
Vuonna 1970 Oulun Maanrakennuspojat ja helsinkiläinen insinööritoimisto Vesi-Pekka yhdistyivät, ja uudeksi kotipaikaksi tuli Helsinki. Suurimpana omistajana oli Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry.[10] Rakennusvientiin suuntautunut Finnbotnia muodostettiin 1972 yhteisyrityksenä OMP:n, Oulun Rakennus Oy:n, Rakennusvoima Oy:n ja Rakennuslike Insinööriteho Oy:n kesken[11]. OMP:n nykyinen metalliteollisuus sai alkunsa Oulun Toppilaan vuonna 1974 valmistuneesta konepajasta, jossa alettiin valmistaa muun muassa siltojen teräsrakenteita[12]. Vuonna 1976 fuusioitiin OMP:hen Ville Rajakaltion perustama betonielementtivalmistaja Rajaville Oy[13].
1970-luvulla OMP-Yhtymäksi muuttuneella yrityksellä oli omistuksessaan myös tekstiilitavaratalo Vima sekä kiinteistöjä Oulun keskustasta.[8] 1980-luvun alkupuolella OMP omisti myös Lounais-Suomeen rakentamansa Airiston lomakylän taustayhtiön Meri-Airisto Oy:n[14].
Rakennuskunta Haka osti OMP:n vuonna 1984.[8] Paria vuotta myöhemmin Haka järjesteli toimintojaan ja lakkautti OMP:n talonrakennustoiminnan, jolloin OMP keskittyi taas maa- ja vesirakennukseen osana Hakaa. Samalla se poistui yhtiörekisteristä vuoden 1986 lopussa.[15]. Haka teki vuonna 1994 konkurssin, joka oli Suomen siihen asti suurin, ja konkurssipesän hoitajien tekemiä kauppoja puitiin oikeudessa vielä 2010-luvullakin[16][17].
OMP:n nykyinen päätoimiala on konepajateollisuus.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ OMP-Konepaja Oy tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 21.1.2025.
- ↑ Omppi Technology Oy tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 21.1.2025.
- ↑ OMP Industry Oy tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 21.1.2025.
- ↑ OMP Works Oy tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 21.1.2025.
- ↑ Senur Oy tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 21.1.2025.
- ↑ Historia ompgroup.fi. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Tuotteet ompgroup.fi. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ a b c d e f Hujanen, Erkki: Konemiesten yhtiöstä kasvoi jättiurakoitsija (Julkaistu alun perin Kalevassa) kirjastolinkit.ouka.fi. 8.1.2017. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Mölsä, Seppo: Itärakentajat pystyttivät taloja ja tehtaita, mutta myös joivat ja naivat ja rakensivat kansojen välistä ystävyyttä Rakennuslehti. 5.10.2020. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Vesi-Pekka ja Maanrakennuspojat yhdistyivät. Helsingin Sanomat, 28.1.1970, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Ouluun uusi rakennusyhtiö. Helsingin Sanomat, 6.12.1972, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Toppilaan nousi iso konepaja. Helsingin Sanomat, 30.11.1974, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Otsikoimaton palstanpääuutinen. Helsingin Sanomat, 24.6.1976, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Airiston matkailukeskuksen taakse tulee väljä mökkialue. Helsingin Sanomat, 29.4.1987, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ OMP jättaä pohjoisen talonrakentamisen. Helsingin Sanomat, 15.6.1986, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Hakan konkurssipesän kaupoista vaaditaan pitkiä rangaistuksia, Helsingin Sanomat 27.2.2008 A9
- ↑ Suomen suurinta konkurssipesää pöyhitään jälleen oikeudessa Yle. 19.1.2010. Viitattu 19.1.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nokela, Rauni (toim.): Mentiin eikä meinattu: Jäämereltä öljykentille: muistelmia OMP:n taipaleelta. Maa- ja vesitekniikan tuki 2016. ISBN 978-952-93-8013-8 (verkkoversio), ISBN 978-952-93-8012-1 (kovakantinen).