Olympialaiset

Olympialaiset
Olympialippu on olympialaisten tunnus. Lipussa ovat olympiarenkaat. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913, ja niitä käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.
Laji	useita kymmeniä lajeja
Perustettu	1896
Edeltäjä	antiikin olympialaiset Zappaan olympialaiset Wenlockin olympialaiset kisat
Motto	Citius, altius, fortius
Sivusto	olympics.com
Infobox OK

Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Vuodesta 1994 alkaen kisat pyritään järjestämään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Tällöin yhden ns. olympiadin aikana käydään yhdet kesä- ja talvikisat. Peräkkäisten kesäolympialaisten väli on siten neljä vuotta, samoin kuin talviolympialaisten. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Historia

1896 kesäolympialaisten avajaiset.

Tausta

Nykyaikaisten olympialaisten juuret ovat yli 2500 vuoden takana antiikin Kreikassa, missä järjestettiin panhelleenisiä kisoja kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä. Panhelleeniset kisat olivat uskonnollisia tapahtumia kreikkalaisten jumalten kunniaksi. Yksi näistä kilpailuista oli Olympiassa ylijumala Zeuksen kunniaksi järjestetyt Olympian kisat. Niistä varhaisin tunnetaan vuodelta 776 eaa., mutta siihen mennessä kisoja arvellaan järjestetyn jo vuosisatojen ajan.

Olympian kisat olivat huomattavan erilaiset kuin nykyajan olympialaiset. Niiden lajimäärä oli pieni, ja kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia miehiä, jotka kilpailivat ilman vaatteita. Vain voittajat saivat palkinnon. Nykyajan olympialaiset ovat jättimäinen, maailmanlaajuinen mediatapahtuma.

Muinaisen Olympian rauniot löydettiin vuonna 1766, ja vuonna 1876 paikalla aloitettiin arkeologiset kaivaukset. Sen jälkeen kun Olympian stadion oli saatu kaivettua esiin, siitä tuli vuonna 1936 nykyaikaisten olympialaisten olympiatulen seremoniallinen sytytyspaikka. Olympiasta olympiatuli kuljetetaan soihtuviestinä kisojen pitokaupungin stadionille. Olympian stadionilla järjestettiin myös vuoden 2004 kesäolympialaisten kuulantyöntö. Stadionin lähettyvillä on nykyisin kansainvälinen olympia-akatemia ja olympialiikkeen perustajan paroni Coubertinin sydämen hautapaikka.

Olympialiikkeen perustaminen

Nykyaikaisten olympialaisten isä, paroni Pierre de Coubertin, perusti olympialiikkeen ja Kansainvälisen olympiakomitean vuonna 1894, ja toimi sen toisena puheenjohtajana. Coubertin sai ajatuksensa nykyajan olympiakisoista antiikin kisojen ohella myös 1800-luvulla järjestetyistä urheilukilpailuista, kuten englantilaisista Wenlockin olympialaisista kisoista ja kreikkalaisista Zappaan olympialaisista. Monet nykyaikaisten olympialaisten piirteistä ja tavoitteista ovat Coubertinin visioimia. Coubertin teki olympialaisista enemmän kuin pelkät urheilukilpailut, ja olympialaisessa peruskirjassa olympialaiset kuvataan yhteiskunnallisena liikkeenä ja elämänfilosofiana.

Kisojen historia

Ensimmäiset nykyajan olympiakisat järjestettiin Ateenassa vuonna 1896. Ne olivat vain kesäkisat; ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1924. Jokaisen kesäolympialaisvuoden tammikuu aloittaa uuden olympiadin, neljän vuoden jakson. Vuonna 1992 talviolympialaiset siirrettiin kesäolympialaisten kanssa samalta vuodelta kahta vuotta myöhemmäksi, olympiadin kolmannelle vuodelle.

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja.

Osallistumisoikeus

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa. Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin.

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Boikotit

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Olympiaisännän valintaprosessi

Olympialaisten järjestäjäkaupungin valitsee Kansainvälinen olympiakomitea. Kesä- ja talviolympialaisille on omat isäntäkomissionsa.

Kisojen järjestämisestä kiinnostunut kaupunki ottaa aluksi yhteyttä oman maansa olympiakomiteaan ja pyytää siltä virallisen tuen hakuunsa. Kansallinen olympiakomitea ottaa yhteyttä Kansainväliseen olympiakomiteaan, jolta se saa tukea ja neuvontaa. Sen jälkeen kansallinen olympiakomitea voi lähettää KOK:lle virallisen kirjeen, jossa se ilmoittautuu kiinnostuneeksi osapuoleksi.

KOK:n isäntäkomissio tekee KOK:n johtoryhmälle ehdotuksen vuoropuhelun aloittamisesta, jonka aikana KOK kuulee isäntäkomissiota ja isäntäkaupunkiehdokkaita. Vuoropuhelun lopuksi johtoryhmä saa isäntäkomissiolta yksityiskohtaisen raportin ja suosituksen isäntäkaupungista. Johtoryhmä ehdottaa sen pohjalta yhtä tai useampaa isäntäkaupunkia KOK:n kokoukseen, joka äänestää niistä.

Järjestäminen

Vuonna 1964 Tokion olympialaisiin otti osaa hieman yli 5 000 urheilijaa, mutta vuoden 2021 Tokion olympialaisissa urheilijoiden määrä oli kasvanut 11 000:een. Olympialaisten jälkeen samassa kaupungissa järjestetään paralympialaiset.

Kustannukset

Suurin osa olympialaisten kustannuksista koostuu tapahtumapaikkojen ja vaadittavan infrastruktuurin rakentamisesta.

1960-luvulta lähtien kaikki olympialaiset ovat ylittäneet hakuvaiheessa ilmoittamansa budjetin. Kesäolympialaisissa ylitys on ollut keskimäärin 213 prosenttia ja talviolympialaisissa 142 prosenttia. Kun Tokio sai olympiakisat, se ilmoitti järjestävänsä ne 5,79 miljardilla eurolla, mutta vuonna 2021 kisojen järjestäjät arvioivat kustannusten nousseen 12,5 miljardiin, ja hallituksen valvontatarkastusten mukaan summa oli todellisuudessa vähintään 21 miljardia euroa. Vuoden 1976 Montrealin kesäolympialaisten kustannukset paisuivat 720 % alkuperäisestä. Vuonna 2016 Brasilian hallitus joutui julistamaan hätätilan kattaakseen olympialaisten kustannukset, jotka paisuivat 352 prosenttia budjetoidusta. Kisojen jälkeen Rio de Janeiron olympiapaikat jäivät heitteille. Sotšin talviolympialaisten kustannukset olivat 18 miljardia euroa, ja sen lisäksi päättäjät käyttivät miljardeja esimerkiksi tiehankkeisiin, mikä nosti kokonaiskustannukset yli 40 miljardin.

Kasvaneiden kustannusten takia vuoden 2024 olympialaisia hakeneista kaupungeista Hampuri, Rooma ja Budapest vetäytyivät ennen aikojaan. Vuoden 2032 kisojen järjestäjäksi on tarjolla vain yksi ehdokas.

Luettelo olympiakisoista

Katso myös: Luettelo olympiakisojen hakijakaupungeista

Kesäolympialaiset

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

• Kesäolympialaiset 1896, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 1900, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1904, Saint Louis, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1908, Rooma, Italia > Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1912, Tukholma, Ruotsi
• Kesäolympialaiset 1916, Berliini, Saksa: ei järjestetty ensimmäisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1920, Antwerpen, Belgia
• Kesäolympialaiset 1924, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1928, Amsterdam, Alankomaat
• Kesäolympialaiset 1932, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1936, Berliini, Saksa
• Kesäolympialaiset 1940, Tokio, Japani > Helsinki, Suomi: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1944, Lontoo, Britannia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1948, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1952, Helsinki, Suomi
• Kesäolympialaiset 1956, Melbourne, Australia
• Kesäolympialaiset 1960, Rooma, Italia
• Kesäolympialaiset 1964, Tokio, Japani
• Kesäolympialaiset 1968, México, Meksiko
• Kesäolympialaiset 1972, München, Saksa
• Kesäolympialaiset 1976, Montreal, Kanada
• Kesäolympialaiset 1980, Moskova, Neuvostoliitto
• Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1988, Soul, Etelä-Korea
• Kesäolympialaiset 1992, Barcelona, Espanja
• Kesäolympialaiset 1996, Atlanta, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 2000, Sydney, Australia
• Kesäolympialaiset 2004, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 2008, Peking, Kiina
• Kesäolympialaiset 2012, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 2016, Rio de Janeiro, Brasilia
• Kesäolympialaiset 2020, Tokio, Japani: oli tarkoitus järjestää 2020, mutta siirrettiin koronaviruspandemian takia vuoteen 2021
• Kesäolympialaiset 2024, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 2028, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 2032, Brisbane, Australia

Talviolympialaiset

Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).

Pääartikkeli: Talviolympialaiset

• Talviolympialaiset 1924, Chamonix, Ranska
• Talviolympialaiset 1928, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1932, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1936, Garmisch-Partenkirchen, Saksa
• Talviolympialaiset 1940, Sapporo, Japani > Sankt Moritz, Sveitsi > Garmisch-Partenkirchen, Saksa: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1944, Cortina d’Ampezzo, Italia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1948, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1952, Oslo, Norja
• Talviolympialaiset 1956, Cortina d'Ampezzo, Italia
• Talviolympialaiset 1960, Squaw Valley, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1964, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1968, Grenoble, Ranska
• Talviolympialaiset 1972, Sapporo, Japani
• Talviolympialaiset 1976, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1980, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1984, Sarajevo, Jugoslavia
• Talviolympialaiset 1988, Calgary, Kanada
• Talviolympialaiset 1992, Albertville, Ranska
• Talviolympialaiset 1994, Lillehammer, Norja
• Talviolympialaiset 1998, Nagano, Japani
• Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 2006, Torino, Italia
• Talviolympialaiset 2010, Vancouver, Kanada
• Talviolympialaiset 2014, Sotši, Venäjä
• Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang, Korean tasavalta
• Talviolympialaiset 2022, Peking, Kiina
• Talviolympialaiset 2026, Milano ja Cortina d’Ampezzo, Italia
• Talviolympialaiset 2030, Provence-Alpit-Riviera–Auvergne-Rhône-Alpes, Ranska
• Talviolympialaiset 2034, Salt Lake City, Yhdysvallat

Olympialajit

Pääartikkelit: Olympialaji ja Luettelo olympialajeista

Olympialaisissa kilpailtavat lajit päättää Kansainvälinen olympiakomitea joko lajiliiton tai olympialaisten järjestelykomitean ehdotuksesta. Tokion kesäolympialaisten 2020 ohjelmassa on 33 lajiryhmää ja Pekingin talviolympialaisten 2022 ohjelmassa seitsemän.

Olympiasymbolit

Olympiarenkaat

Olympialipussa on viiden olympiarenkaan muodostama olympiatunnus valkoisella pohjalla.

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

• Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin Olympian kisat kestivät viisi päivää.
• Renkaat kuvaavat Olympian kisojen tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
• Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi väriä (renkaiden värit, pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä maailman kaikkien valtioiden lipuissa on vähintään yksi lipun väreistä.

Olympiatuli

Olympiatuli olympiasoihdussa vuonna 2012.

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin kisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit

Kultaa Lontoosta 2012.

Mirna Jukić: pronssia 2008.

Pika­luistelija Martina Valcepina 2018.

Maica García Godoy, vesipallo 2020.

Ampuja James Graves Sydneyssä 2000.

Pauli Nevala voittaa kultaa Tokiossa 1964.

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.^lähde?

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi. Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin.

Olympiahymni

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

Olympiamaskotti

Yodli, nuorten talviolympialaisten 2020 maskotti.

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä jollain tavalla liittynyt siihen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

Olympiatervehdys

The Olympic Salute, Gra Ruebin veistos 1928 kesäolympialaisiin Amsterdamissa.

Olympiatervehdys on variaatio roomalaisesta tervehdyksestä. Olympiavariantissa oikea käsi ojennetaan ylöspäin kämmen alaspäin sormet yhdessä. Ele poikkeaa käden kulman ja suunnan suhteen, jotka ovat korkeammalle ja etuoikeammalle kuin roomalaisessa. Tervehdys on nähtävillä 1924 ja 1936 olympialaisten virallisissa julisteissa.

Olympiatervehdys on jäänyt käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sen katsotaan muistuttavan liikaa natsitervehdystä. Viimeisin käyttö oli vuoden 1948 talviolympialaisisten avausseremonioissa.

Olympiavala

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Piktogrammit

Jalkapallo-piktogrammi Münchenista.

Tokion olympialaisissa (1964) yleisölle tarkoitettujen opasteiden sanat korvattiin piktogrammeilla, jotta liki sadasta eri maasta tulleet vieraat osaisivat suunnistaa kielieroista huolimatta. Erilaisista piktogrammijärjestelmistä tuli heti olympialaisten normaali käytäntö. Albertvillen ja Barcelonan olympialaisissa (1992) piktogrammeista tehtiin osa tapahtuman graafista ilmettä. Lillehammerissa piktogrammien kautta pyrittiin kertomaan tarinaa järjestäjämaan historiasta, ja samaan pyrittiin monissa myöhemmissä olympialaisissa.

Mitalitilastoja

Menestyneimmät urheilijat

Urheilija	Laji	Kisat	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2004–2016	23	3	2	28
Larysa Latynina	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Mark Spitz	uinti	1968–1972	9	1	1	11
Carl Lewis	yleisurheilu	1984–1996	9	1	0	10
Marit Bjørgen	maastohiihto	2002–2018	8	4	3	15
Ole Einar Bjørndalen	ampumahiihto	1998–2014	8	4	1	13
Bjørn Dæhlie	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Birgit Fischer	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Sawao Katō	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Matt Biondi	uinti	1984–1992	8	2	1	11
Ray Ewry*	yleisurheilu	1900–1908	8 (10)	0	0	8 (10)
Usain Bolt	yleisurheilu	2008–2016	8	0	0	8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

Urheilija	Laji	Kisat	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2004–2016	23	3	2	28
Larisa Latynina	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Marit Bjørgen	maastohiihto	2002–2018	8	4	3	15
Nikolai Andrianov	voimistelu	1972–1980	7	5	3	15
Ole Einar Bjørndalen	ampumahiihto	1998–2014	8	4	1	13
Boris Šahlin	voimistelu	1956–1964	7	4	2	13
Edoardo Mangiarotti	miekkailu	1936–1960	6	5	2	13
Takashi Ono	voimistelu	1952–1964	5	4	4	13
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Birgit Fischer	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Bjørn Dæhlie	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Sawao Katō	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Isabell Werth	kouluratsastus	1992–2020	7	5	0	12
Ryan Lochte	uinti	2004–2016	6	3	3	12
Dara Torres	uinti	1984–2008	4	4	4	12
Aleksei Nemov	voimistelu	1996–2000	4	2	6	12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija	Laji	Vuosi	Kulta
Michael Phelps	uinti	2008	8
Mark Spitz	uinti	1972	7
Kristin Otto	uinti	1988	6
Vitali Štšerbo	voimistelu	1992	6
Michael Phelps	uinti	2004	6
Anton Heida	voimistelu	1904	5
Willis Lee	ammunta	1920	5
Nedo Nadi	miekkailu	1920	5
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1924	5
Eric Heiden	pikaluistelu	1980	5
Matt Biondi	uinti	1988	5
Michael Phelps	uinti	2016	5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa

Urheilija	Laji	Vuodet	Kisat (lkm)
Aladár Gerevich	miekkailu	1932–1960	6
Steve Redgrave	soutu	1984–2000	5
Pál Kovács	miekkailu	1936–1960	5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija	Laji	Kisat	Kulta	Hopea	Pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2008	8	0	0	8
Michael Phelps	uinti	2004	6	0	2	8
Aleksandr Ditjatin	voimistelu	1980	3	4	1	8

Muita mitalisaavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa

Mitalit kesä- ja talvilajissa

• Edward ”Eddie” Eagan, Yhdysvallat, kultaa nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932.
• Jacob Tullin Thams, Norja, (mäkihyppy ja purjehdus)
• Christa Luding-Rothenburger, Saksa, (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna (1988) sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
• Clara Hughes, Kanada (pyöräily ja pikaluistelu)
• Lauryn Williams, Yhdysvallat (pikajuoksu ja rattikelkkailu)
• Eddy Alvarez, Yhdysvallat (kaukalopikaluistelu ja baseball)

Mitalit talvilajissa

• Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen, joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa tai ylipäätänsä mitalin, sillä pariluistelu, jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa, oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
• Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.
• Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Herbert Drury ja Frank Synott, hopealla Antwerpenissa 1920 ja Chamonix’ssa 1924

Muita kesäolympialaisten ennätyksiä

Eniten kesäolympiakisoja

Miehet:

• 10 Ian Millar, Kanada, ratsastus, 1972–2012

Naiset:

• 9 Nino Salukvadze, Neuvostoliitto, IVY, Georgia, ammunta, 1988–2020

Eniten vuosia kultamitalien välillä

Miehet:

• 28 vuotta Aladár Gerevich, Unkari, miekkailu 1932–1960

Naiset:

• 24 vuotta Birgit Fischer, DDR/Saksa, melonta, 1980–2004

Vanhimmat kultamitalistit

Miehet:

• 64 v 8 kk 14 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1912

Naiset:

• 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit

Miehet:

• Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900
• 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, Saksa, soutu, 1960

Naiset:

• 13 v 8 kk 25 pv Marjorie Gestring, Yhdysvallat, uimahypyt, 1936

Vanhimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 72 v 9 kk 6 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1920

Naiset:

• 70 v 5 pv Lorna Johnstone, Iso-Britannia, ratsastus, 1972

Nuorimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 10 v 7 kk 5 pv Dimitrios Lundras, Kreikka, voimistelu, 1896

Naiset:

• 11 v 8 kk 28 pv Luigina Giavotti, Italia, voimistelu, 1928

Muita

• Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.

Katso myös

• Olympialaisten mitalitilasto maiden mukaan
• Luettelo Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaista
• Nuorten olympialaiset
• Suomi kesäolympialaisissa
• Paralympialaiset
• Deaflympics
• Special Olympics
• World Games

Lähteet

• Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics
• Miah, Andy & García, Beatriz: The Olympics: The Basics. Routledge, 2012. ISBN 978-0-415-59587-2 </ref>

Kirjallisuutta

• Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Helsinki: Helsinki-kirjat 2011

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympialaiset Wikimedia Commonsissa

• Kesäolympialaisten historiaa Ylen Elävässä arkistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Talviolympialaiset Ylen Elävässä arkistossa (Arkistoitu – Internet Archive)