Nurmijärven Rajamäen työväentalo
| Nurmijärven Rajamäen työväentalo | |
|---|---|
 Rajamäen työväenyhdistyksen talo 1910 |
|
| Sijainti | Rajamäki, Nurmijärvi |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Purkuvuosi | 1974 |
| Suunnittelija | Vihtori Kilpinen |
| Rakennuttaja | Rajamäen työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Huoneistoala | 288 m² |
 |
|
Nurmijärven Rajamäen työväentalo oli Nurmijärven kunnan Rajamäen kylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rajamäen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, ja omaa työväentaloa alettiin suunnitella heti. Tontti, jonka suuruus oli noin 10 000 m², ostettiin vuonna 1908. Yhdistyksen puheenjohtajaa käytettiin kaupassa välikätenä, koska tilan isäntä ei suostunut myymään tonttia sosialisteille. Talon piirustukset teki Vihtori Kilpinen pitäen kirkonkylän työväentalon pohjapiirustusta mallina. Hirsirunkoisen talon pinta-ala oli 288 m², ja se valmistui vuonna 1908.[1]
Kansalaissodan jälkeen työväenyhdistys siirtyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen. Yhdistyksen toiminta kuitenkin hiipui 1920-luvulla, ja vuonna 1926 työväentalo siirtyi perustetulle Rajamäen Sos.dem. työväenyhdistykselle. Työväentalo päätettiin purkaa vuonna 1974. Sen tilalle rakennettiin liiketalo, josta työväenyhdistys sai toimitilat.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalolla tuotettiin heti alkuun suuria näytelmiä, joiden harjoituksia saattoi olla kolme kertaa viikossa. Kirjastotoiminta oli aloitettu vuonna 1910, ja vuonna 1913 perustettiin lauluseura. Yhdistys julkaisi Kehittäjä-lehteä. 1930-luvulla toiminta työväentalolla oli tavanomaista. Toisen maailmansodan aikana työväentalolla oli ensin sotilaskoti ja myöhemmin sotilaiden majoituspaikka. Sodan jälkeen perustettiin nuoriso-osasto ja naisjaosto vuonna 1953. Naisjaoston panos tulojen hankinnassa ja työväentalon tehtävien hoitajana oli tärkeä. Myös näyttämötoimintaa jatkettiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4