Nuorisosiirtola
Nuorisosiirtola oli 1930-luvun laman aikana eri maihin perustettujen, nuorisolle tarkoitettujen, väliaikaisten leirien ja asumuksilla varustettujen laitosten nimitys. Näin järjestettiin asunto- ja työpaikka nuorille ruumiillisen työn tekijöille, joille ei muuten voitu työtä hankkia. Nuorisosiirtoloita luotiin torjumaan Euroopassa 1930 alkaneen taloudellisen taantuman aiheuttamaa työttömyyttä, kuljeskelua ja kurittomuutta sekä opettamaan nuorille työtaitoja.[1]
Suomen nuorisosiirtolat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa toimi 1934–1936 Saksasta saadun mallin mukaan järjestettyjä nuorisosiirtoloita, jotka oli tarkoitettu 16–20-vuotiaille työttömille. Heille tarjottiin majoitus, ravinto ja työvaatteet sekä ahkeruuteen tai työsuoritukseen perustuvaa rahakorvausta.[2] Hieman vanhempia eli 21–25-vuotiaita varten perustettiin työsiirtoloita.[1]
Siirtolatoimintaa johti sosiaaliministeriö ja sen alainen toimikunta. Nuorisosiirtolat olivat valtion ylläpitämiä, mutta niihin otettavat nuorukaiset valitsi kunnan työttömyyslautakunta. Työttömän lähettänyt kunta maksoi matkakulut ja valtiolle 2–8 markkaa jokaiselta siirtolassa olopäivältä kuntain varallisuusluokasta riippuen. Nuorisosiirtolaan lähtemään suostuneen työttömän nuorukaisen kanssa tehtiin kirjallinen sopimus siellä olon ehdoista.[1]
Nuorille opetettiin pellonraivausta, asutustoimintaa, maatalouden ja karjatalouden töitä, metsänhoitoa sekä kerrattiin tärkeimpiä kansakoulun jatkokurssien aineita. Nuorisosiirtoloita oli kolmella paikkakunnalla. Lapinjärvellä 80:lle nuorukaiselle, Limingassa 60:lle ja Perniössä 50:lle nuorukaiselle. Hieman vanhempia varten oli työsiirtola Tervolassa 70:lle miehelle.[1]
Suomessa nuorisosiirtolatoiminnan kokeilu epäonnistui, eikä 1950-luvun lopulta lähtien nuoria työttömiä varten perustettuja ammattikurssileirejä enää nimitetty nuorisosiirtoloiksi. Sen sijaan nimitystä käytettiin epävirallisesti jatkosodan ja Lapin sodan aikana ylläpidetyistä erityistyömaista, joihin koottiin työvelvollisuusikäisiä sopeutumattomia tai kansalaisluottamuksensa menettäneitä nuoria.[2]