Nuolenpääkirjoituksen synty

Nuolenpääkirjoituksen synty oli nuolenpääkirjoitusta edeltäneen kuvakirjoituksen synty ja sen kursivoituminen nuolenpääkirjoitukseksi. Tämä tapahtui Mesopotamiassa noin 3500–3000 eaa.

Laskurahoista nuolenpääkirjoitukseksi

Susasta löydettyjä mutkikkaita laskurahoja, jollaisiata käytettiin kaupan tai verotuksen tavaraluetteloissa.

Ontto savipallo, johon laskurahoja suljettiin.

Ylhäällä oikealla laskurahoja. Keskellä rikottu ontto savipallo, johon suljettu laskurahoja. Vasemmalla savipallo. Alhaalla vasemmalla savipala, johon on painettu laskurahojen kuvia. Toisena vasemmalta taulu, jossa on numeroita ja kuvamerkkejä. Siitä eteenpäin kuvakirjoitusta, varhaista nuolenpääkirjoitusta laskutaulussa, ja kaksi nuolenpääkirjoitustaulua.

Kuvakirjoitusta edelsivät Kaksoisvirtainmaassa saviset laskurahat joita käytettiin eniten noin 9000–3000 eaa. Iranissa 5000 eaa. keksityillä leimasineteillä saattaa olla myös osuutensa kirjoituksen synnyssä.

Laskurahoja oli eri muotoisia. Laskurahoilla laskettiin esimerkiksi tuotettua viljaa. Niitä oli 16 eri tyyppiä, muun muassa pallo, kartio, kiekko, sylinteri. Niitä saatettiin sinetöidä savipallon sisään karavaanin matkaan, sen varmistamiseksi, että karavaanin ajaja ei varastanut lastista tavaraa.

Laskurahat ilmestyivät maanviljelyn alun aikoihin. Vanhimmat 10000 radiohiilivuoden ikäiset laskurahat on löydetty Syyriassa sijaitsevan Tell Mureybatin kerrostumasta III ja L Länsi-Iranin Gand Darehin kerrostumasta III. Nämä kaksi paikkaa sijaitsevat kaukana toisistaan. Vanhimmat laskurahat olivat hyvin yksinkertaisia, esim. lampaan pään kuva, jossa ei ollut piirrelmiä. Näitä oli vain muutamaan tyyppiä. Pitkään käytettiin vain muutamaa laskurahatyyppiä, ensimmäiset 4000 vuotta ne olivat hyvin yksinkertaisia.

Noin 4400 eaa. Uruk XVII ajalla alettiin käyttää mutkikkaita laskurahoja. Ne olivat aiemmin paremmin tehtyjä ja joissa muotoiltuihin savisiin figuureihin oli piirrelty. 3750 eaa. Uruk X-ajalla laskurahat olivat saman muotoisten sarjoja, ja niissä oli monia piirrelmiä tai painumia. 3700 eaa. laskurahoja alettiin panna savikuoriin Iranin vuoristossa, Syyriassa ja Mesopotamiassa. Näihin aikoihin syntyivät ensimmäiset kaupungit.

Laskurahoja on löydetty eniten ei-asuinrakennuksista, kuten Uruk-kaudella temppeleistä. Uruk VI-kaudella 3500 eaa. laskurahojen käyttö oli huipussaan. Laskurahat ovat monesti esimerkiksi onton savipallon sisällä.

Savipalloihin painettiin merkintöjä laskurahoilla Uruk VI-V-kaudella noin 3500–3400 eaa. Savipallot olivat laskurahakuoria. Tällöin oltiin enää yhden askelen päässä kuvakirjoituksesta. Pian ulkopuolella olevat painumat muuttuivat ainoiksi merkeiksi. Tämä tapahtui samalla Uruk VI-V aikakaudella noin 3500–3400 eaa. Näin syntyivät ensimmäiset kuvamerkit. Myös numerot tunnettiin Uruk V -kaudella noin 3400 eaa. jälkeen tai 3500–3200 eaa. lähtien Noin 3100–3000 eaa. laskurahojen merkitys alkoi vähetä. ja ne hävisivät noin 800 eaa. mennessä. Laskurahoja ei enää käytetty uusbabylonialaisella ajalla. Kuvakirjoitus ilmestyi noin 3300–3100 eaa.

Niinpä savitaulu lienee ollut alkujaan laskurahoja sisältävä savipallo, johon painettiin laskurahojen kuvia. Kun kuvia alettiin piirtää, kirjoitus oli keksitty.

Kuvakirjoituksesta nuolenpääkirjoitukseksi

Kišin varhaisia kuvakirjoitusta sisältäviä savitauluja noin vuodelta 3200 eaa.

Nuolenpääkirjoitusta kirjoitetaan kolmisärmäisellä piirtopuikolla saveen painamalla. Alussa savitauluihin piirrettiin saviruukkujen, eläinten, ihmisten, tähkien, laivojen jne. kuvia.

Ajan kuluessa kirjurit helpottivat työtään kirjoittamalla kuvamerkkejä vain tietystä suunnasta tapahtuvin painalluksin. Näin kirjoitus yksinkertaistui. Alussa alkuperäinen muoto saattoi olla vielä tunnistettavissa.

Lopulta monien kuvamerkkien alkuperäinen muoto häipyi tunnistamattomiin. Nuolenpääkirjoitus kehittyi sumerilaisesta kuvakirjoituksesta noin 3000 eaa. alkaen.

Laskutaulut olivat yleisiä 3500–3200 eaa. alkaen. Numeroita oli alettu kirjoittaa noin 3500–3400 eaa. Uruk V -kaudella, kuvia ilmestyi numeroiden rinanlle noin 3300 eaa. Noin ajalta 3300–3200 eaa. on löydetty yksi kuutiomainen taulu, jossa kuvakirjoituksen edeltäjää niin sanottua protopiktografista kirjoitusta, Kuvakirjoitusta ilmestyi Kišiin ja Tell Brakiin noin 3200 eaa. Tell Brakin taulussa saattoi olla yksi kuva ja lukua ilmaiseva painanne.

Varhasin äännekirjoitus (ideogrammit) ilmestyi Urukiin Uruk IV -kaudella välillä 3200–3100 eaa., ehkä äännekirjoitus jo 3240 eaa. Eräässä Kišin taulussa näkyy, miten jälki on tehty tikulla piirtämällä tai se on piirretyn näköistä, paitsi numeroissa.

Ainakin jotkut Urukin varhaisimmat taulut oli tehty painamalla saveen tikun särmällä, ei piirtämällä, mikä enteili nuolenpääkirjoitusta.

Noin 3000 eaa. Džemdet Nasr -kaudella (Uruk III) kuvamerkit kääntyivät 90 astetta vastapäivään ja muuttuivat hiukan yksinkertaisemmiksi,. Tavukirjoitus ilmestyi ehkä jo 30000 eaa., viimeistään noin 2900–2800 eaa. Tällöin ilmaantui äänne-elementtejä, kun kuvamerkit alkoivat menettää alkuperäistä merkitystään ja ilmaista äännettä.

Tavukirjoitukseksi nuolenpääkirjoitus kehittyi noin 2600 eaa. 2700–2500 alettiin kirjoittaa varsinaista nuolenpääkirjoitusta.