Nostolava

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nostolava-auto tuetaan maahan tukijalkojen varaan.

Nostolava on korkealla sijaitseviin työkohteisiin pääsyä helpottava henkilönostin, jota käytetään erityisesti rakennustöissä sekä palonsammutus- ja pelastustehtävissä. Nostolavassa on kaiteiden ympäröimä lava eli työkori, jota voidaan liikuttaa pysty- ja usein myös sivusuunnassa nostokoneiston avulla. Nostolavaa voidaan ohjata joko työkorista tai maan pinnalta tai molemmista. Suuremmat nostolavat on rakennettu kuorma-auton alustalle, ja niistä käytetään myös nimityksiä nostolava-auto, nostokoriauto, puomiauto, koriauto, lava-auto ja skylift. Jotkin nostolavat ovat erillisellä ajoneuvolla vedettäviä, perävaunun kaltaisia hinattavia laitteita. Pienimmät nostolavat, kuten sisätiloissa käytettävät henkilönostimet, on varustettu pyörillä. Niissä nostotapa voi olla hydraulinen, pneumaattinen tai mekaaninen.[1]

Palontorjunnassa nostolavaa käytetään ihmisten pelastamiseen ja palon torjuntaan korkeissa rakennuksissa. Rakennusalalla erilaiset nostolavat ovat kehittyneet nopeampina ja tehokkaampina vaihtoehtoina perinteisille käsin siirrettäville ja pystytettäville tikkaille, perinteisille rakennustelineille tai vaijerien varassa riippuville liikuteltaville työlavoille eli ”kelkoille”. Lisäksi nostolavaa käytetään muun muassa katuvalojen ja voimalinjojen ylläpidossa, puistojen hoidossa ja kiinteistönhuollossa. [2]

Erityyppisiä nostolavoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksinostimia
Mastonostinauto 1920-luvun Ruotsista.
Kuukulkija

Puomilava-auto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydraulisella ja nivelletyllä varrella varustetut nostolavat yltävät korkeimmalle ja myös sivusuunnassa pisimmälle. Ne nostetaan ennen käyttöä yleensä laitteeseen kuuluvien hydraulisten tukijalkojen varaan. Kevyimmät nostolava-autot ovat kevytkuorma-auton alustalle rakennettuja. Niiden korikuorma voi olla parisataa kiloa ja korkein ulottuvuus noin 30 metriä.[3] Maailman suurimmat nostolavat yltävät yli 100 metrin korkeuteen. Niitä käytetään muun muassa tuulivoimalatyömailla.[4]

Teleskooppipuomilava

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teleskooppipuomilavan vartena on suora puomi, joka nousee ja laskee teleskooppisesti, eli puomin osat liukuvat sisäkkäin.[2] Puomitikasauto on paloautona suosittu tikasauton ja puomilava-auton yhdistelmä. Se on varustettu teleskooppisella tai nivelletyllä varsistolla, jota pitkin kulkevat tikkaat varren päässä sijaitsevaan työkoriin.[5]

Pystysuoriin nostotarpeisiin on kehitetty saksinostin, jossa työkori liikkuu ylös ja alas saksivarsimekanismin avulla. Kuorma-auton alustalle rakennettua järeää saksinostinta kutsutaan nimellä saksilava-auto. Saksinostimien etuna on suuri korikuorma, eli niillä voidaan nostaa työkohteeseen tekijöiden lisäksi melko painavia tavarakuormia. Lava eli työkori voi olla myös tilavampi kuin muunlaisissa nostolavoissa.[2]

Mastonostin tai mastolava on laite, jossa työkoria nostetaan pystysuoraan yhtä tai kahta mastoa pitkin voimavirran avulla. Rakennuksen seinään tuetulla mastonostimella voidaan päästä jopa 200 metrin korkeuteen.[2]

Kuukulkijaksi sanotaan nostolavaa, jonka kulmissa ei ole tukijalkoja. Sitä voidaan hitaasti siirtää maanpintaa pitkin myös työkorin ollessa ylhäällä. Sen alusta on melko pieni, mutta tehty painavaksi laitteen kaatumisen estämiseksi. Kuukulkijat voivat olla pyörä- tai tela-alustaisia, ja isoimmilla malleilla päästään jopa 40 metrin työskentelykorkeuteen.[2]

Käyttöturvallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nostolavan käyttö edellyttää suurta huolellisuutta laitteen kaatumisen ja muiden vahinkojen välttämiseksi. Etenkin puomityyppisten nostolavojen alusta on varustettu erillisillä tukijaloilla, joiden varaan laitteen paino siirretään pois pyöriltä ennen nostolavan käyttöä. Niiden avulla alusta myös säädetään tarkasti vaakatasoon. Korissa korkealla työskentelevien putoamisvaaraa ehkäisevät kaiteet ja turvavaljaat. Nostolava on valittava huolellisesti kunkin työtehtävän ja olosuhteiden kuten tilojen ja maaperän kantavuuden mukaan. Nykyisin nostolavat on varustettu ylikuormitussuojalla ja rajakatkaisimella, jotka estävät liian raskaat lavakuormat ja liian suuret ulottuvuudet korkeus- ja sivusuunnassa.[2][6] Henkilönostimien käytön turvallisuudesta, laitteiden tarkastuksesta ja käyttäjien koulutuksesta on Suomessa omat säädöksensä, tärkeimpänä valtioneuvoston päätös 793/99[7].

Kuorma-auton alustalle rakennettuja järeitä nostolavoja valmistavat Suomessa muun muassa Kiitokori-konserniin kuuluva kaarinalainen Vema-Lift Oy[8] sekä Tampereella ja Porissa toimiva Bronto Skylift, joka vuonna 2015 siirtyi amerikkalaisomistajilta japanilaisen Moritan omistukseen[9]. Muita nostolavojen valmistajia ovat Aichi, Dino, Dexter, Denka-Lift, Genie, Haulotte, JLG, Leguan, Scanlift, Skyjack, Terex ja Up Right.[2]

  1. Hakusana nostolava ja nostolava-auto (Lähde: Palo- ja pelastussanasto (TSK 33, 2006).) TEPA-termipankki. Sanastokeskus TSK. Viitattu 11.1.2019.
  2. a b c d e f g Salonen, Lasse: Markkinaselvitys henkilönostimista. (Opinnäytetyö.) Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.1.2019).
  3. Ruthmann TB270 Janneniska Oy. Viitattu 8.1.2019.
  4. Tervola, Janne: Maailman suurin henkilönostin Tekniikka & Talous / Metallitekniikka. 25.9.2009. Viitattu 8.1.2019.
  5. Hakusana puomitikasauto (Lähde: Palo- ja pelastussanasto (TSK 33, 2006).) TEPA-termipankki. Sanastokeskus TSK. Viitattu 8.1.2019.
  6. Nurminen, Saku: Turvallisen korkealla työskentelyn neljä tukijalkaa Janneniska-blogi. Janneniska Oy. Viitattu 8.1.2019.
  7. Mansikka, Sami: ”2 Turvallisuussäädökset henkilönostoista”, Henkilönostimien työturvallisuuden kehittäminen työmaalla, s. 7. (Opinnäytetyö.) Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.1.2019).
  8. Vema – For Firefighting Even in the Most Extreme Conditions Vema-Lift. Viitattu 8.1.2019. (englanniksi)
  9. Nostolavoja valmistava Bronto Skylift myytiin japanilaisille Aamulehti. 11.12.2015. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 8.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]