Norsepower
| Norsepower Oy Ltd | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 2012[1] |
| Toimitusjohtaja | Heikki Pöntynen[2] |
| Kotipaikka | Rauma[1] |
| Liikevaihto | noin 8 milj. euroa (koko konserni, 2023)[3] |
| Henkilöstö | 40 (2022)[4] |
| Kotisivu | https://www.norsepower.com/ |
Norsepower Oy on suomalainen teknologiayritys, joka kehittää ja valmistaa roottoripurjeita.[5] Purjeiden avulla laivat voivat säästää polttoainekuluissa. Norsepower on maailman suurin roottoripurjeiden valmistaja.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roottoripurjeiden historia 1922–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalainen Anton Flettner patentoi roottoripurjeet vuonna 1922 ja ensimmäistä kertaa niitä käytettiin Atlantin ylitykseen vuonna 1926.[7] [6] New Yorkiin saapuneen aluksen nimi oli Baden-Baden. Aluksen kaksi purjetta oli purettu ja niiden tilalle oli asennettu kaksi 15 metriä korkeaa sylinterin muotoista roottoripurjetta.[8] Suomessa Sigurd Savonius hyödynsi pienessä puuveneessään roottoripurjeita jo 1920-luvulla.[9]
Alkuaikoina purjeet eivät olleet markkinoilla kilpailukykyisiä.[5] Aluksi ongelmia tuotti tarpeeksi kestävän purjeen rakentaminen.[9] Kun materiaali vaihdettiin metalliin, purjeista tuli turhan painavia, mikä hidasti laivan kulkemista. Kun polttoaineena käytetty hiili tai öljy olivat edullisia, eivät pienet säästöt kiinnostaneet laivayhtiöitä.[5] [8] 2000-luvulla teknologia alkoi kiinnostaa kahdesta syystä: siksi, että öljyn hinta oli kallistunut ja siksi, että satamat halusivat vähentää hiilidioksidipäästöjään. Ne asettivat laivoille päästörajoituksia. Esimerkiksi The International Maritime Organization tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.[8]
Norsepower 2012–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomas Riski keksi Norsepowerin liikeidean vuonna 2012. Myyjänä IT-alalla[7] työskennellyt diplomi-insinööri ja ekonomi[9] halusi cleantech-alalle voidakseen vähentää merien päästöjä. Tukenaan hänellä oli muun muassa eläkkeellä oleva laivansuunnittelija Kai Levander, toimitusjohtaja Jorma Eloranta sekä roottoripurjeita Suomessa harrastaneen Sigurd Savoniuksen pojanpoika.[9]
Yhtiö valmisti Naantalissa roottoripurjeensa ensimmäisen prototyypin. Se alkoi liikennöidä rahtialuksessa marraskuussa 2014.[10]
Ensimmäinen Norsepowerin roottoripurje alkoi liikennöidä vuonna 2015. Bore-yhtiön M/S Estraden-roro-alukseen oli asennettu kaksi 18 metriä korkeaa roottoripurjetta. Niiden avulla polttoainekulut pienenivät 6 prosenttia.[7] [9] Bore oli mukana Tekesin rahoittamassa pilottihankkeessa, jossa Norsepowerin roottoripurjetta päästiin testaamaan valtamerellä. Pilotin päätyttyä yhtiö osti purjeet itselleen ja kertoi säästäneensä niiden avulla 5 prosenttia polttoainekuluissa.[9]
Vuonna 2016 yhtiö sai kolmen miljoonan euron rahoituksen. Sijoittajina toimivat VNT Management, Lifeline Ventures, Finnvera ja Wate.[11] Se oli saanut tukea myös Euroopan unionilta[12] ja Suomen valtiolta. Riski alkoi kehittää Flettnerin kehittämää konseptia yhdessä meriarkkitehti Kai Levanderin kanssa.[7]
Vuonna 2017 yhtiöllä oli seitsemän työntekijää. Rahoitusta se oli kerännyt yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.[9]
Vuonna 2018 matkustajalautta M/S Viking Graceen asennettiin 25 metriä korkea roottoripurjetorni.[5] [7] Alus alkoi operoida huhtikuussa.[13] Myös tanskalaiseen tuotesäiliöalus Maersk Pelicaniin asennettiin Rotterdamin satamassa kaksi roottoripurjetta, joiden korkeus oli 30 metriä ja halkaisija viisi metriä. Asennuksen jälkeen se teki ensimmäisen matkansa syyskuussa.[5] [7] Maersk oli saanut hankintaan tukea Shelliltä.[14] Yhtiö keräsi uutta rahoitusta 3,6 miljoonaa euroa, sijoittajina toimivat VNT Management ja Korkia-rahoitusyhtiön kautta toimineet yksityissijoittajat. Yhtiö suunnitteli tuotannon aloittamista ja alihankkijaverkoston perustamista Kiinassa.[13]
Elokuussa 2019 Etelä-Korean suurimmat telakat Hyundai Heavy Industries ja Samsung nostivat Norsepowerin purjeet uusien tankkereidensa designiin, eli alkoivat jälleenmyydä niitä.[15] Syyskuussa Norsepower sai 8 miljoonan euroa rahoitusta öljy-yhtiöiden tankkerilaivastojen yhteiseltä sijoittajaryhmältä OGCI Climate Investmentsiltä.[16] Ryhmään kuuluivat esimerkiksi Shell, Petrobras, Repsol ja Exxon Mobil.[15] Lokakuussa kerrottiin, että Maersk Tanker oli säästänyt roottoripurjeiden avulla 8,2 prosenttia polttoainekuluissa.[16] Vuoden loppuun mennessä Norsepowerin purjeet oli asennettu viiteen alukseen.[7]
Norsepower 2020–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset roottoripurjeet toimitettiin Kiinasta vuonna 2020.[16] Yhtiön liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa[4], viisinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.[17]
Huhtikuussa 2021 Viking Grace luopui Grace-aluksellaan olleista roottoripurjeista, sillä se piti sen avulla saatuja säästöjä liian pieninä. Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös sääolosuhteet ja lasti ja yhtiön mukaan purjeesta olisi voinut olla enemmän hyötyä reitillä, jossa ollaan enemmän avomerellä.[18] Purje asennettiin toiseen alukseen.[17] Koronapandemia vaikutti siihen, että meriteollisuudessa lykättiin investointeja. Norsepoweriin tämä vaikutti niin, että sen liikevaihto lähes puoliintui.[4]
Vuonna 2022 liikevaihto nousi taas noin 5 miljoonaan euroon.[4]
Tammikuussa 2023 Norsepower sain 10 miljoonan euron pääomalainan Ilmastorahastolta.[19] Maaliskuuhun mennessä yhtiö oli saanut kerättyä yhteensä 28 miljoonan euron rahoituksen kansainvälistymiseen. Kierroksen pääsijoittaja oli ranskalainen Mirova-varainhoitoyhtiö Natixis Investment Managers -konsernista. Muita sijoittajia olivat muun muassa Suomen Teollisuussijoitus ja VNT Investments. Olemassaolonsa aikana se oli saanut rahoitusta yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Yhtiö perusti tytäryhtiön Shanghain pohjoispuolelle Aasian tuotantoa varten.[4]
Helmikuussa 2024 yhtiö kertoi myyneensä yhteensä 18 roottoripurjetta Airbusille. Purjeet asennettiin kolmeen ranskalaisen Louis Dreyfus Armateurs -laivanvarustajan omistamaan uuteen roro-alukseen. Aluksilla kuljetetaan Airbusin valmistamia lentokonekomponentteja Euroopasta Yhdysvaltoihin. Kaupan myötä yhtiön tilauskannan arvo nousi 20 miljoonaan euroon. Yhtiön purjeita oli asennettu kahdeksaan laivaan ja toimitus oli käynnissä 14 aluksessa.[3] Toukokuussa Tuomas Riskin seuraajana toimitusjohtajana aloitti Heikki Pöntynen, yhtiön hallituksen jäsen.[2]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö valmistaa ja sähköistää ohjauskomponentit Suomessa. Tehtaat sillä on Puolassa ja Kiinassa.[3] Vuonna 2022 yhtiöllä oli 40 työntekijää.[4]
Teknologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norsepower valmistaa tuuliapupropulsiojärjestelmiä[10] eli roottoripurjeita.[5] Niiden toiminta perustuu Magnuksen ilmiöön, jossa paine-ero ilmavirrassa aiheuttaa työntövoimaa. Kun suuri, sylinterimäinen mekaaninen purje pyörii, toinen puoli sen pinnasta vetää ilmaa pienemmällä paineella kuin sen toinen puoli. Paine-ero työntää laivaa eteenpäin.[5] [7] [13] Purje pyörii oman akselinsa ympärillä yli 200 kilometriä tunnissa.[10] Roottoripurjeita käytetään laivoissa täydentävänä voimana, jonka avulla voidaan pienentää polttoaineenkulutusta.[7]
Norsepower valmistaa roottoripurjeensa hiilikuidusta, joka on huomattavasti kevyempää kuin metalli, josta purjeet oli aiemmin valmistettu.[5] Purjeet toimivat automaattisesti ja hyödyntävät tekoälyä, joten niiden käyttämiseen ei tarvita henkilökuntaa.[5] [6]
Vuonna 2018 Maersk arvioi, että kahden roottoripurjeen avulla se pystyi säästämään Maersk Pelicansin polttoainekuluissa 7–10 prosenttia.[5]
Asiakkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norsepowerin roottoreita on käytössä esimerkiksi seuraavissa aluksissa:
- Bore-yhtiön Estraden-roro-laiva, joka operoi Hollannin ja Britannian välillä[5][9]
- Sea-Cargo[4]
- Scandlines-yhtiön M/V Copenhagen- ja Berlin-lautat, joka operoivat Saksan ja Tanskan välissä[18] [20] ja
- Vale[4]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syyskuussa 2015 Norsepower voitti Energy Efficiency Solution -sarjan Fathom Maritime Intelligencen vuosittaisessa Ship Efficiency Awards -tilaisuudessa.[21]
- Kesäkuussa 2016 Norsepower voitti Amsterdamissa järjestetyllä Electric & Hybrid Marine World Expossa Innovation of the Year -kategorian[22]
- Kevällä 2017 Norsepowerin toimitusjohtaja Riski sai Young Entrepreneur Award-palkinnon Norjan prinssi Haakonilta. Palkinnon myönsivät Nor-Shipping-konferenssi ja YoungShip International -yhdistys.[23] Syksyllä Norsepower pääsi mukaan Wired-teknologialehden listalle Helsingin kymmenestä kiinnostavimmasta startup-yrityksestä[24]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Norsepower Oy Ltd Kauppalehti. 22.5.2023. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ a b ashleigh: Norsepower’s growth story continues as Mr Tuomas Riski steps down and Mr Heikki Pöntynen joins as new CEO Norsepower Rotor Sails. 20.5.2024. Viitattu 18.9.2024. (englanti)
- ↑ a b c Repo, Harri: Suomalainen roottoripurje teki läpimurron Kauppalehti. 17.2.2024. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ a b c d e f g h Merenkulku | Laivojen päästöjen sääntely kiristyi, ja se täytti suomalaisyhtiön tilauskirjat Helsingin Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k Wind-powered ships are making a comeback The Economist. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b c Nicolás Rivero: These 150-foot-high sails could help solve shipping’s climate problem Washington Post. 24.4.2024. Viitattu 23.9.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e f g h i Oliver Smith: Norsepower: Why European Ships Are Switching Back To Sails Forbes. Viitattu 18.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c A new age of sail begins The Economist. 21.5.2024. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d e f g h Teemu Luukka HS: Purjeet ovat palaamassa valtamerien laivoihin, ja roottoripurjeita valmistava suomalaisyritys on jopa 30 miljardin euron markkinoiden edelläkävijä Helsingin Sanomat. 3.4.2017. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b c Norsepower Tuomas Riski | Image www.apu.fi. 16.4.2015. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Elina Lappalainen: Halpa öljy haastaa cleantech-yritykset - Norsepower keräsi 3 miljoonan rahoituksen Talouselämä. 29.1.2016. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Papticin sellupohjaiset ostoskassit saavat EU:lta 2,2 miljoonan avustuksen Metsälehti. 29.7.2016. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b c Elina Lappalainen: Metallipurjeita kehittävä Norsepower haluaa Kiinaan: "Siellä ovat suurimmat telakat" Talouselämä. 4.12.2018. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ "Tämä on läpimurto" – Suomalaista tuulivoimaa jättivarustamon öljytankkerille Yle Uutiset. 14.3.2017. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b Elina Lappalainen: Roottoripurjeen valmistaja ottamassa ison kasvuloikan – Norsepowerille 8 miljoonan kasvupotti öljyjättien ilmastorahastolta Kauppalehti. 23.9.2019. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b c Tuula Laatikainen: Suomalaisen Norsepowerin roottoripurje onnistui tärkeässä Maerskin merikokeessa - polttoainetta säästyi ja päästöt vähenivät sekä tropiikissa että arktiksella Tekniikka&Talous. 24.10.2019. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b Harri Repo: Viking Grace luopuu roottoripurjeesta, Norsepower harmissaan – ”Polttoainesäästöt sellaisia kuin luvattu” Talouselämä. 28.4.2021. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b Perttu Pitkänen: Viking Line luopuu Grace-aluksen tornista, jonka piti kutistaa polttoainelaskua reippaasti – ”Säästöt jäivät marginaaleihin” Ilta-Sanomat. 28.4.2021. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ Rosa Lampela: Roottoripurjeita valmistavalle Norsepowerille 10 miljoonan euron rahoitus – ”tuo uskottavuutta maailmalla” Tekniikka&Talous. 24.5.2023. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Scandlines rüstet zweites Schiff mit Rotorsegel nach der-warnemuender.de. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Norsepower Wins Fathom Energy Efficiency Solution Award 2015 The Maritime Executive. 11.9.2015. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ 2016-06-30T13:03:00: Electric & Hybrid Marine Awards winners announced Motorship. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Matti Keränen: Nuori suomalaisjohtaja sai tunnustuksen ja kuninkaallisen kädenpuristuksen – "voi muuttaa ratkaisevasti asioita merenkulkualalla" Tekniikka&Talous. 22.5.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Wired listasi: Tällaisia ovat Helsingin kymmenen kiinnostavinta startup-yritystä Yle Uutiset. 5.10.2017. Viitattu 24.5.2023.