Norjan iskut 2011

Norjan iskut 2011
Näkymä Oslossa noin puoli tuntia räjähdyksen jälkeen. Oslo Utøya
Paikka	Oslo ja Utøya, Norja
Kohde	Arbeidernes ungdomsfylking, Norjan työväenpuolue
Ajankohta	22. heinäkuuta 2011 15.26 CEST (13.26 UTC)
Iskutyyppi	poliittinen murha, pommi-isku, joukkomurha
Kuolleita	8 (Oslo) 69 (Utøya) Yhteensä: 77
Haavoittuneita	30 (Oslo) 66 (Utøya) Yhteensä: 96
Epäilty/epäillyt	Anders Behring Breivik
Tekoväline	autopommi, Ruger Mini 14, Glock 34
Infobox OK

Punainen rakennus: Valtion rakennus.
Oranssi alue: autopommin jäänteet.
Sininen rakennus: Öljyministeriön rakennus.

Norjan iskut 2011 olivat Anders Behring Breivikin eteläisessä Norjassa perjantaina 22. heinäkuuta 2011 tekemät kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 77 ihmistä. Iskuista ensimmäisen 32-vuotias Breivik teki Oslon keskustassa, jossa hän räjäytti kahdeksan ihmistä tappaneen autopommin. Tämän jälkeen Breivik toteutti joukkomurhan Utøyan saarella, Oslon lähistöllä, ampumalla 67 ihmistä; lisäksi kaksi muuta kuoli yrittäessään paeta ampujaa. Joukkoampumisen päätteeksi Breivik antautui poliisille. Hän tunnusti pian tehneensä molemmat iskut ja sai niistä 21 vuotta vankeutta.

Iskujen valmistelu

Breivik oli osallistunut useita vuosia internet-foorumeiden keskusteluihin, joiden aiheena olivat islamin ja maahanmuuton väitetyt vaarat. Ei ole selvillä, milloin hän päätti turvautua väkivaltaan. Aiemmin hän oli ollut mielipiteiltään maltillisempi ja yksi hänen parhaista ystävistään oli ollut muslimi.

Hän oli useiden vuosien ajan valmistellut salassa terroritekojaan, mutta näytellyt ulospäin täysin normaalia ihmistä. Hänen elämänsä sisälsi videopelien pelaamista, musiikin kuuntelua ja televisiosarjojen katselemista. Sunnuntaisin hän ruokaili äitinsä kanssa.

Breivik haki hallussapitoluvan Glock-tyypin pistooliin ja itselataavaan karbiiniin. Hakemuksen mukaan tämä tuli kauriinmetsästystä varten. Vuonna 2010 Breivik sai ostoluvan karbiiniin, ja 17. tammikuuta 2011 hän sai luvan puoliautomaattiseen Glock 34 -pistooliin. Manifestin mukaan Breivik tilasi lannoitteet, joista valmisti räjähteet, 27. huhtikuuta 2011. Niistä hän valmisti 950 kg painavan pommin, jonka hän räjäytti Oslossa. Poliisi löysi hänen maatilansa pihalta materiaalia, josta olisi voinut tehdä suuremman 1 000–1 500 kg:n painoisen pommin; siitä kuitenkin puuttui räjäyttämiseen tarvittavia aineosia.

Norjan suurin sanomalehti Verdens Gang kertoo Breivikin suunnitelleen iskua myös kuninkaanlinnaan ja työväenpuolueen toimistoon Oslossa. Poliisin antamien tietojen mukaan hän oli kuitenkin luopunut aikeestaan räjäyttää useita pommeja, koska niiden valmistaminen olisi kestänyt liian kauan ja iskujen toteuttaminen samaan aikaan olisi ollut liian hankalaa. Kuninkaanlinnaan hän olisi iskenyt vain sen symboliarvon takia.

Autopommin räjäytys hallintokorttelissa

Breivik räjäytti autopommin Oslossa kello 15.26 paikallista aikaa. Lannoitepommin sisältänyt pakettiauto räjähti pääministerin toimiston ja muiden valtion hallintorakennusten välissä. Oslon keskustan hallintorakennuksissa sijaitseva Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin toimisto kärsi pahoja vahinkoja. Räjähdyksessä kuoli 8 ihmistä ja kymmeniä loukkaantui. Pääministeri ei saanut vammoja. Pian räjähdyksen jälkeen alettiin epäillä, että kyseessä oli terrori-isku: ensimmäiset epäilyt kohdistuivat äärioikeistolaisiin liikkeisiin tai islamisteihin. Ihmisiä oli rakennuksissa loukussa vielä kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen.

Pelastuslaitos ja muut viranomaiset menivät rakennuksiin vasta noin tunti räjähdyksen jälkeen. Aftenpostenin mukaan pommi-iskussa ja attentaatissa loukkaantui vakavasti yhteensä noin 30 ihmistä.

Utøyan saaren sijainti Tyrifjorden-järvessä.

Joukkomurha Utøyan saarella

Utøyan saari sijaitsee Tyrifjorden-järvessä noin 40 km Oslosta luoteeseen. Mantereella Utøyaa vastapäätä olevalle rannalle saapui hopeanvärinen pakettiauto. Poliisiksi pukeutunut auton kuljettaja sanoi haluavansa saarelle suorittaakseen turvatarkastuksen Oslon tapahtumien johdosta. Hänellä oli luotiliivi, käsiase, kiikaritähtäimellä varustettu kivääri ja asianmukainen henkilökortti. Hänet kuljetettiin leirin omalla veneellä saarelle, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten kokousleiri.

Mies saapui päärakennuksen pihalle ja kutsui nuoret koolle. Heistä ainakin suurin osa saapui paikalle. Mies totesi Aftonbladetin mukaan: ”Minulla on tärkeää tiedotettavaa, tämä ei ole vaarallista”, ja aloitti sen jälkeen ampumisen. Saarella oli tapahtumahetkellä 14–18-vuotiaita nuoria yli 500. Surmansa sai 69 henkeä, aluksi puhuttiin suuremmastakin määrästä, 84 tai yli 90. Myöskään loukkaantuneiden määrää ei osattu aluksi kertoa täsmällisesti. CNN:n mukaan heitä olisi ollut 90, myöhemmin luvuksi selvisi 66. Osa uhreista oli vakavasti loukkaantuneita. Isku tehtiin noin kaksi tuntia räjähdyksen jälkeen. Osa pakoonpyrkineistä nuorista kuoli hukkumalla yrittäessään uida pois saarelta.

Ampuja soitti poliisille verityön jälkeen kolmen sekunnin puhelun jossa sanoi ”tehtävän olleen nyt suoritettu ja antautuvansa Delta Forcelle”. Ampujaksi osoittautui sama henkilö kuin pommien asettaja, Anders Behring Breivik. Hän ei vastustellut pidätystä, kun poliisi saapui saarelle. Kun hänet pidätettiin, hän sanoi ”Olen valmis nyt”. Asianajajansa mukaan Breivik oli pidätyksen aikana huumeiden vaikutuksen alaisena ja puhui sekavia. Oman päiväkirjansa mukaan Breivik oli nauttinut runsaasti anabolisia steroideja ennen iskuja.

Oslon poliisin mukaan leirisaarelta löytyi räjähtämättä jääneitä räjähteitä, joista ainakin yksi jouduttiin purkamaan. Helikopteri kuljetti Utøyan saarelta ihmisiä Ullevålen sairaalaan. Haavoittuneita kuljetettiin veneillä. Sukeltajat etsivät ruumiita vedestä.

Evakuointi ja pääministerin vierailu

Pääministeri Jens Stoltenbergin oli ollut tarkoitus vierailla leirillä 23. heinäkuuta. Hän matkusti tapaamaan terrori-iskusta selvinneitä nuoria ja heidän vanhempiaan läheiseen Sundvolleniin, mihin oli järjestetty evakuointi saarelta. Vierailun yhteydessä poliisi pidätti Sundvollenissa puukkoa mukanaan kuljettaneen miehen, jolla ei kuitenkaan ollut ollut osuutta terroritekoihin.

Arvelut toisesta ampujasta

Aluksi poliisi ilmoitti, että ampujia oli yksi, mutta muutti kantaansa, sillä silminnäkijöiden havaintojen perusteella miehiä saattoi olla kaksikin. Yksi syy tähän oli, että havaintojen perusteella laukauksia oli tullut kahdelta eri suunnalta. VG-lehden mukaan useat silminnäkijät ovat kertoneet toisesta henkilöstä, joka ei ollut pukeutunut poliisiunivormuun. Myös uhrien korkea lukumäärä voisi viitata kahteen ampujaan. Poliisi kuitenkin toppuutteli VG:n uutisointia yleisradioyhtiö NRK:lle sanoen: ”Tämä vain levittää pelkoa, mitä emme toivoisi. Tutkimme kaikki mahdollisuudet, mutta mitään konkreettista näyttöä ei ole. Emme etsi ketään erityistä”, sanoi komisario Einar Aas Oslon poliisista. Ampuja kertoi poliisille tehneensä iskut yksin.

Norjalaislehti VG:n mukaan poliisi pidätti Utøyan saarella Breivikin apuriksi uskotun 17-vuotiaan pojan. Hänet pidätettiin koska hän oli silmiinpistävän rauhallinen samalla kun toiset verilöylystä pelastuneet reagoivat voimakkaasti. Poikaan oli lisäksi vaikea saada kontaktia puhumalla. Poikaa kuulusteltiin jo Utøyan saarella usean tunnin ajan. Sen jälkeen hänet vietiin käsiraudoissa poliisiasemalle, missä poika joutui olemaan 17 tuntia sellissä, samalla kun hänen perheensä etsi häntä epätoivoisesti. Poliisin pelkona oli, että apuri olisi hävittänyt aseensa ja yrittänyt sitten päästä pakoon liittymällä pelastettujen joukkoon. Poliisi myönsi tehneensä tässä virheen ja on esittänyt anteeksipyyntönsä.

Uhrit

Utøyan saaren ampumisessa kuoli Oslon poliisin mukaan 69 ja Oslon pommi-iskussa kahdeksan. Oslossa uhreja oli sekä rakennuksessa, jossa sijaitsevat pääministerin kanslia ja oikeusministeriö, että öljy- ja energiaministeriön talossa.^lähde?

Aftenpostenin mukaan Breivik on kertonut kuulusteluissa, että hän halusi surmata saarella vierailleen Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin. Viivästyksen vuoksi ampujan suunnitelma ei toteutunut. Yksi ampujan uhreista oli Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin lähisukulainen Trond Brentsen. Hän sai surmansa suojellessaan lapsia ja nuoria Anders Behring Breivikin tulitukselta. Poliisina työskennellyt Berntsen oli leirillä vapaaehtoisena vartijana.

Poliisi julkaisi päivittäin iskuissa kuolleiden nimiä, sitä mukaa kuin heidän henkilöllisyytensä saatiin vahvistettua. Kaikkien uhrien nimet on julkistettu.

Kuolleiden iät
Ikä	14	15	16	17	18	19	20	21	23	25	26	27	28	30	32	34	43	45	51	56	61
Kuolleita	2	7	7	17	17	5	1	3	2	1	1	1	1	2	2	1	2	1	2	1	1

Tekijä

Pääartikkeli: Anders Behring Breivik

Poliisi epäili alusta alkaen pidätetyn leiriampujan liittyvän myös pommi-iskuun. Melko pian ryhdyttiin arvelemaan tekojen liittyvän paikalliseen poliittista järjestelmää vastustavaan suuntaukseen, ei kansainväliseen terrorismiin.

Tekijä on vuonna 1979 syntynyt norjalainen Anders Behring Breivik, joka on tunnustanut tehneensä molemmat iskut. Poliisin mukaan Breivik ehti tulittaa saarella olijoita puolisen tuntia ennen kuin poliisi ehti paikalle.^lähde?

Breivik on äärioikeistolainen poliittinen kiihkoilija, sionisti ja tekojen aikaan myös vapaamuurari. Vapaamuurarijärjestö erotti hänet heti tekojen jälkeen. Hän on ollut Norjan edistyspuolueen jäsen vuosina 1997–2007. Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtajan Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole ääri- tai fundamentalistikristitty eikä minkään kristillisen järjestön jäsen mutta hän kannatti kristillisiä perinteitä. Sanomalehti Verdens Gangin mukaan hän pitää itseään konservatiivina ja militanttina nationalistina. Breivik on julkaissut internetissä islaminvastaisia kirjoituksia norjalaisella Document.no-sivustolla. Hän on opiskellut Oslon kauppakoulussa. The Guardian -lehden mukaan hän on ollut yhteydessä English Defence League -ryhmittymään. EDL:n johtaja kiistää kaikki yhteydet Breivikiin. Breivik on toiminut puutarhayrittäjänä, eikä hänellä ole aiempaa rikostaustaa. Norjan TV 2:n mukaan hänellä oli nimelleen rekisteröity automaattiase ja pistooli. Maataloustarvikkeiden tukkukauppias on kertonut, että Breivik osti toukokuussa kuusi tonnia lannoitteita. Hän perusti pari vuotta ennen iskuja maatalousyrityksen, jonka kautta hän pystyi hankkimaan suuria määriä lannoitteita räjähteiden valmistamiseksi.

Breivik on sanonut asianajajalleen, että iskut olivat hänen mielestään ”hirvittäviä mutta välttämättömiä”. Asianajaja Geir Lippestadin mukaan Breivik vaikuttaa vihaavan kaikkia, jotka eivät ole ääriajattelijoita, ja Lippestadin mukaan asianhaarat viittaavat siihen, että Breivik olisi mielisairas.

Oikeudenkäynti

Geir Lippestad, Breivikin puolustusasianajaja

Oikeus ei suostunut Breivikin pyyntöön saada avoimin ovin pidettävää oikeudenkäyntiä. Vangitsemisoikeudenkäynti alkoi 25. heinäkuuta klo 14 Suomen aikaa Oslon käräjäoikeudessa. Oikeuden päätöksen mukaan Breivik tuomittiin kahdeksaksi viikoksi tutkintavankeuteen. Hän oli eristyksessä 19. syyskuuta saakka, jolloin oli uusi kuuleminen. Oslon käräjäoikeus päätti tällöin jatkaa Breivikin tutkintavankeutta 14. marraskuuta saakka. Puolet tästä ajasta hän oli eristettynä.^lähde?

29. marraskuuta 2011 julkistetun mielentilatutkimuksen mukaan Breivik oli ampumisvälikohtauksen ja poliisitutkinnan aikana psykoottisessa tilassa ja siten syyntakeeton. Tutkimuksen mukaan hän sairastaa paranoidista skitsofreniaa. Mielentilatutkimus sai osakseen runsaasti arvostelua eri tahoilta. Keväällä 2012 julkistettiin toinen mielentilatutkimus, jossa Breivikin päinvastoin todettiin toimineen täydessä ymmärryksessä. Syyntakeisuudesta muodostui ratkaiseva kysymys oikeudenkäynnissä. Breivik itse vastusti pakkohoitoa ja halusi mieluummin vankilaan.

Varsinainen oikeudenkäynti alkoi maanantaina 16. huhtikuuta 2012, jolloin luettiin syytteet. Breivikin kuuleminen alkoi seuraavana päivänä. Elokuun 24. päivänä 2012 Breivik tuomittiin 21 vuodeksi vankilaan.

Tutkintavankeus

Tutkintavankeudessa Breivikiltä kiellettiin vieraat, kirjeet ja tiedotusvälineet. Käräjäoikeuden tuomarin mukaan ei ollut kohtuutonta pitää Breivikiä eristyksissä, koska oli olemassa se mahdollisuus, että hän olisi voinut olla muiden vankien kautta yhteydessä mahdollisiin rikoskumppaneihin tai kajota todisteisiin.

Breivik itse kuvasi eristystään kidutukseksi.

Lokakuun puolivälissä 2011 Norjan poliisi ilmoitti, ettei se enää ano Breivikin eristämisen jatkamista lokakuun 17. päivän jälkeen. Käytännössä Breivik oli kuitenkin entiseen tapaan eristettynä ulkomaailmasta ja muista vangeista oman turvallisuutensa vuoksi. Tapauksen erikoisen laadun takia hänellä on ollut käytössään kolme 8 m²:n selliä: yksi makuutiloina, toinen työhuoneena, jossa hänellä on tietokone ilman internet-yhteyttä ja kolmas liikuntatiloina, koska hän ei voinut käyttää vankilan liikuntatiloja.

Maanantaista 12. joulukuuta 2011 lähtien Breivik sai luvan lukea lehtiä, kuunnella radiota ja katsoa televisiota. Hänen asianajajansa Geir Lippestad kertoi Norjan yleisradioyhtiölle NRK:lle, että hän toimittaa Breivikille myös mapillisen lehtileikkeitä menneiltä kuukausilta, jolloin Breivikiä pidettiin eristyksessä. Vankilan viranomaiset vahvistivat Breivikin saavan seurata viestimiä kuten muutkin vankilan asukit, kuten lukea muutamia päälehtiä ja seurata tavallisia radio- ja tv-kanavia tutkintavankeutensa aikana.

Reaktiot

Kukkamarssi Oslon keskustassa iskujen jälkeen.

Kritiikki poliisia kohtaan

Norjan poliisi sai kritiikkiä tapahtumien hoidon johdosta. Utøyalla olleiden lasten vanhemmat olivat yrittäneet ottaa yhteyttä poliisiin ammunnan aikana, mutta poliisin hälytyskeskus oli käskenyt, että lasten tulisi soittaa hätäpuhelu itse.

Utøyan saaren lähellä sijaitsevalta Utvikan leirintäalueella nähtiin tapahtumat ja lähdettiin pelastamaan uivia nuoria huolimatta Breivikin heihinkin suuntaamasta tulituksesta, jonka rannalle jääneet huomasivat. Paikallispoliisi ei tehnyt mitään uimarien pelastamiseksi, vaan oli jäänyt odottamaan erikoisyksikön saapumista, huolimatta siitä, että siviilit olivat pelastustöissä oman henkensä uhalla. Silminnäkijän mukaan erikoisyksikkö kävi rannalla, mutta jatkoi matkaansa paikallispoliisin kanssa sovittuun paikkaan. Erikoisjoukotkin joutuivat lopulta käyttämään siviiliveneitä päästäkseen saarelle. Kaikkiaan aikaa hukattiin puolisen tuntia, jona aikana Breivik jatkoi ammuskelua. Asianajajan mukaan ampuja myös yritti soittaa poliisin hätänumeroon useita kertoja kertoakseen antautumisestaan, mutta ne puhelut hukkuivat yleiseen sekasortoon. Poliisin mukaan hän soitti kaksi kertaa, muttei vastannut poliisin vastasoittoihin.

Norjalaisten tiedotusvälineiden mukaan Norjan suojelupoliisi PST sai varoituksen Breivikistä maaliskuussa kansainväliseltä terrorismin torjuntaan keskittyneeltä Global Shield -operaatiolta. PST ei kuitenkaan ryhtynyt selvittämään Breivikin toimia. Marraskuussa 2010 aloittaneen Global Shield -operaation tavoitteena on estää pomminrakennuksessa käytettävien tarvikkeiden, kuten kemikaalien päätyminen mahdollisten terroristien haltuun.

Vaikutus ja julkinen keskustelu Suomessa

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan äärioikeiston toimintaa aiotaan seurata Suomessa suojelupoliisin taholta entistä tarkemmin Norjan tapahtumien jälkeen. Tampereen yliopiston historian ja filosofian laitoksen tutkijan Jussi Jalosen mukaan useat Breivikin esittämät ajatukset toistuvat Suomessa käydyssä islamia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskevassa keskustelussa. Samantyyppisiä ajatuksia näistä ovat Jalosen mukaan esittäneet Suomessa esimerkiksi Jussi Halla-aho, James Hirvisaari ja Sampo Terho. ”Siitä ei pääse mihinkään, että Norjassa toiminut henkilö on tavallaan sellaisten ihmisten aateveli, jotka Suomessa ovat nousseet aika korkeisiin asemiin ja joiden äänet pääsevät esiin julkisessa keskustelussa”, toteaa Jalonen. Breivikin manifestissa mainittu Jussi Halla-aho kuitenkin kiistää yhteydet joukkosurmaajaan ja leimaa tämän manifestin ”kovin sekoilevaksi”. ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, kirjoitti Halla-aho Facebook-sivullaan. Suomalaisen maahanmuuttokriittisen keskustelupalstan Hommaforumin etusivulla olleessa viestissä väkivalta ja veriteot tuomittiin.

Elokuvia ja muuta taidetta

Dokumenttielokuvia

Norjalainen elokuvaohjaaja Kari Anne Moe oli tekemässä dokumenttia norjalaisnuorista, jotka olivat kiinnostuneita politiikasta, kun Utøyan iskut tehtiin. Elokuvan luonne muuttui sen jälkeen. Dokumentti Laulu nuorille valmistui 2012.

Carl Javérin ohjaamassa ruotsalaisessa dokumenttielokuvassa Rekonstruktion Utøya (2018) neljä iskuista selvinnyttä nuorta rakentaa saaren tapahtumat muistikuviensa avulla uudelleen.

Näytelmäelokuvia

Erik Poppen ohjaama norjalainen elokuva U – July 22 (2018) kuvaa Breivikin iskua saarelle nuorten näkökulmasta.

Brittiläisen Paul Greengrassin ohjaama elokuva 22 July (2018) kuvaa terrori-iskuja, Breivikin oikeudenkäyntiä sekä henkiin jääneiden nuorten selviytymisprosessia.

Sarjakuvateoksia

Nora Dåsnesin sarjakuvaromaani Ubesvart anrop (2021) sai Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon vuonna 2022. Romaani keskittyy iskujen aiheuttamaan traumaan.

Teatteriesityksiä

Norjalainen Transitteatret-Bergen on tehnyt iskuista esityksen 03.08.38 – Tilstander av unntak. Teosta on esitetty vuodesta 2019, ja se on saanut Hedda-palkinnon.

Muistomerkki

Utøyan joukkosurman muistomerkistä järjestettiin kilpailu, jonka voittajaksi valittiin maaliskuussa 2014 ruotsalaisen taiteilijan Jonas Dahlbergin ehdotus. Sen mukaan Utøyan saaren lähistöllä sijaitseva Sørbråtenin niemi katkaistaisiin kärjestään 3,5 metrin levyisellä kaivannolla, jonka pystysuorat seinämät päällystettäisiin luonnonkivellä. Niemenkärjen puoleiseen seinämään oli tarkoitus kaivertaa joukkosurman uhrien nimet ja toiselle seinämälle piti tulla katselutila. Kaivannon louhinnasta syntyvä maa-aines oli tarkoitus kuljettaa Osloon ja käyttää pommin räjähdyspaikalle rakennettavaan muistomerkkiin.

Muistomerkin rakentaminen kuitenkin peruttiin paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi kesäkuussa 2017. He kokivat, että muistomerkki olisi ollut liian kipeä päivittäinen muistutus tapahtuneesta.

Muistomerkki kuitenkin rakennetaan, kun oikeus antoi vuoden 2021 helmikuussa sille luvan. Utøyan saarelle lähtevän lautan lähtöpaikalle 77 pronssipylväästä muodostuva Norjan valtion kustantama muistomerkki paljastetaan joukkomurhan 10-vuotispäivänä 22. heinäkuuta 2021.

Kirjallisuutta

• Strømmen, Øyvind: Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa. ((Der mørke nettet: Om høyreekstremisme, kontrajihadisme og terror i Europa, 2011.) Suomentanut Heikki Eskelinen) Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7052-3

Aiheesta muualla

• 22. juli-kommisjonen raportti
  • 22. norjaksi (Arkistoitu – Internet Archive)
  • englanniksi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ilmakuva Utøyan saaresta
• VG-lehden luettelo kuolleista
• Yle.fi: Norjan terrori-iskujen kuolonuhrit

Koosteita

• Yle Uutiset
• Iltasanomat (Arkistoitu – Internet Archive)