Norjan kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä 1994
Norjan kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä 1994 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Tulisiko Norjan liittyä Euroopan unionin jäseneksi? |
|||||||
Sijainti | Norja | ||||||
Ajankohta | 27-28. marraskuuta 1994 | ||||||
Tulokset vaalipiireittäin | |||||||
|
Norjan EU-kansanäänestys oli 27. ja 28. marraskuuta 1994 Norjassa järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys Norjan liittymisestä Euroopan unioniin.[1]
Pitkän kiihkeän keskustelun jälkeen "ei"-äänet voittivat 52,2 prosentilla äänestyksen äänestysprosentin ollessa 88,6 prosenttia. Jäsenyys Euroopan yhteisössä oli aiemmin hylätty vuonna 1972 järjestetyssä kansanäänestyksessä ja Ranskan vetoon vuonna 1962.
Kampanja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]"Ei" -kampanjaa johti Keskustapuolueen johtaja Anne Enger Lahnstein.[2] "Ei" -kampanjan pääteemat olivat itsemääräämisoikeuden menettäminen, jos Norja liittyisi unioniin, sekä Norjan ja EU:n väliset talouden rakenteelliset erot, koska Norjan talous perustuu voimakkaasti luonnonvarojen hyödyntämiseen (erityisesti öljyn ja kalan), toisin kuin pitkälle teollistuneen EU:n talous.
Pääministeri Gro Harlem Brundtland johti "Kyllä" -kampanjaa. Hänen puolueensa, työväenpuolue, oli jakautunut kysymyksessä Norjan jäsenyydestä unionissa. Hän kieltäytyi eroamasta, jos kansanäänestys ei johtaisi "kyllä" -tulokseen sillä perusteella, että työväenpuolueessa olisi voinut syntyä vakavampia erimielisyyksiä. "Kyllä" -puolen tärkeimmät perustelut olivat, että Norja on osa Eurooppaa ja näin ollen sen rooli Euroopan unionissa on tärkeää ja että Norjan talous hyötyisi jäsenyydestä.
Tulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaihtoehto | Kannatus | ||
---|---|---|---|
Äänet | Osuus | ||
Yhteensä | |||
1. | Ei | 1 516 803 | 52,2 % |
2. | Kyllä | 1 389 997 | 47,8 |
Äänestysprosentti 88,6 % | |||
Lähde:[3] |
Vaalipiireittäin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalipiiri | Kyllä | % | Ei | % | |
---|---|---|---|---|---|
Østfold | 87 390 | 54 | 75 998 | 46 | |
Akershus | 187 126 | 64 | 106 205 | 36 | |
Oslo | 211 550 | 67 | 106 035 | 33 | |
Hedmark | 55 367 | 43 | 74 307 | 57 | |
Oppland | 55 702 | 44 | 70 543 | 56 | |
Buskerud | 88 281 | 57 | 66 064 | 43 | |
Vestfold | 78 698 | 57 | 59 401 | 43 | |
Telemark | 46 478 | 42 | 63 658 | 58 | |
Aust-Agder | 28 805 | 44 | 36 122 | 56 | |
Vest-Agder | 43 947 | 46 | 52 371 | 54 | |
Rogaland | 103 066 | 45 | 124 419 | 55 | |
Hordaland | 122 942 | 44 | 158 601 | 56 | |
Sogn og Fjordane | 22 761 | 32 | 48 889 | 68 | |
Møre og Romsdal | 61 715 | 38 | 98 998 | 62 | |
Sør-Trøndelag | 77 035 | 45 | 93 972 | 55 | |
Nord-Trøndelag | 31 018 | 36 | 55 092 | 64 | |
Nordland | 46 394 | 29 | 116 080 | 71 | |
Troms | 28 860 | 28 | 72 568 | 72 | |
Finnmark | 12 862 | 26 | 37 480 | 74 | |
Lähde: Dataset European Election Database (Arkistoitu – Internet Archive) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nohlen, D & Stöver, P (2010) Elections in Europe: A data handbook, p1438 ISBN 978-3-8329-5609-7
- ↑ Biography on Norwegian government's website (norjaksi)
- ↑ Folkeavstemningene om EU og EF. Fylkesvis Statistics Norway (norjaksi)