Vy (rautatieyhtiö)

Vygruppen AS
Yritysmuoto	valtionyhtiö
Perustettu	1854
Toimitusjohtaja	Einar Enger
Kotipaikka	Norja
Toimiala	rautatieliikenne
Liikevaihto	589 milj. NOK (2005)
Liikevoitto	328 milj. NOK (2006)
Henkilöstö	10 646 (2006)
Omistaja	Norjan valtio
Kotisivu	[1]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vygruppen AS, tutummin Vy (aiemmin Norges Statsbaner, lyhyemmin NSB, suom. Norjan valtionrautatiet) on norjalainen rautatieyhtiö. Vy on VR:n tapaan valtio-omisteinen yhtiö ja Norjan suurin henkilöliikenteeseen keskittynyt rautatieyhtiö. Rahtiliikenne on erotettu omaksi yhtiökseen.

Historia

1854–1883

Norjan ensimmäinen rautatielinja, Hovedbanen, välillä Oslo–Eidsvoll avattiin 1. syyskuuta 1854. Tämä 68 kilometriä pitkä linja päätyi Mjøsajärven luo, josta höyrylaivat jatkoivat Lillehammeriin. Rautatien rakensivat brittiläiset insinöörit, mutta rahoitus tuli brittiläisiltä investoijilta ja Norjan valtiolta. Linjan hinnaksi tuli kaksi miljoonaa speciedaleria, mutta linjaan investointi oli kannattavaa, sillä se oli tuottoisa vilkkaan puutavaraliikenteensä ansiosta. Linjasta olikin valtava hyöty Norjan kukoistavalle puuteollisuudelle. Tämän, kuten myös myöhempien rautatielinjojen, varrelle rakennettiin lennätinlinja.

Seuraavaksi rakennettu rautatielinja oli ensimmäinen valtio-omisteinen rautatielinja. 23. kesäkuuta 1862 Hamar-Grundsetbanen avattiin. Sitä seurasi 3. lokakuuta avattu Kongsvingerbanen, joka mahdollisti Norjan rautateiden yhdistymisen Ruotsin rautateiden kanssa. Uusia linjoja avattiin seuraavina vuosina ahkerasti.

1945–1970

Toisen maailmansodan jälkeen rautatielinjaston laajeneminen käytännöllisesti katsoen lakkasi täysin Nordlandsbanenin rakentamista lukuun ottamatta. Vuonna 1952 Norjan päättäjät päättivät, että 50 % rautatielinjaston pituudesta, joissa kulki 80 % liikenteestä, sähköistettäisiin 15 kV vaihtovirralla ja jäljelle jäävällä alueella liikennöitäisiin dieseljunilla. Sähköistys saatiin suoritettua loppuun vuoteen 1970 mennessä.

Operoidakseen modernisoidulla rataverkolla, NSB päätti hankkia uusia vetureita. Dieseljunia vetämään hankittiin NSB Di 3 ja sähköjunia NSB El 11.

1970–1995

Vuosikymmenien suunnittelun ja rakentamisen jälkeen saatiin vuonna 1980 avattua Oslotunnelen. Se mahdollisti lännestä tulevien junien pääsyn Oslon keskusrautatieasemalle. Suurinta mullistusta tunneli tarkoitti Oslon lähijunaliikenteelle, sillä se salli junien operoida Oslon kummallakin puolella.

1996–

1. joulukuuta 1996 NSB koki suurimman muutoksensa koko 1900-luvulla, kun se jaettiin kolmeen osaan.

BM71-sarjan juna Oslossa.

Vuonna 1998 Oslo sai uuden päälentoaseman vanhan käytyä liian pieneksi kasvavan liikenteen jaloissa. Uudesta lentoasemasta haluttiin ympäristöystävällisempi ja niinpä lentoasemalle vedettiin suurnopeuslinja. Linjaa ei rakennettu verovaroin vaan lainarahalla. Linjalla liikennöidään BM71 -yksiköillä niiden huippunopeutta, 210km/h.

90-luku sisälsi myös voimakasta kaluston uusimista ja uuden brändin luomisen.

Vuonna 2019 yhtiön nimi muutettiin Vy:ksi.

Kalusto

Veturit

• 2 Di 2 tyypin dieseljärjestelyveturia.
• 5 Di 4 tyypin dieselveturia, käytetään lähinnä Nordlandsbanenilla.
• 9 El 17 tyypin sähköveturia.
• 22 El 18 tyypin sähköveturia.

Sähkökäyttöiset monirunkoiset yksiköt (EMU)

• 80 BM69 tyypin 2 tai 3-vaunuista paikallisjunaa
• 16 BM70 tyypin 4-vaunuista intercity-junaa.
• 36 BM72 tyypin 4-vaunuista paikallisjunaa.
• 16 BM73 tyypin 4-vaunuista pitkänmatkan junaa.
• 6 BM73b tyypin 4-vaunuista intercity-versiota BM73-tyypistä.

Dieselkäyttöiset monirunkoiset yksiköt (DMU)

• 14 BM92 tyypin 2-vaunuista paikallisjunaa.
• 15 BM93 tyypin 2-vaunuista pitkänmatkan junaa.