Nopeusrajoitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nopeusrajoituksen merkki Euroopassa. Suomessa ja Ruotsissa vastaavat kyltit ovat keltaisella pohjalla taatakseen näkyvyyden pohjoisissa olosuhteissa.

Nopeusrajoitus on liikenneväylälle asetettu ajoneuvon suurin sallittu nopeus. Väylälle voi olla asetettu myös vähimmäisnopeus, jota ei saa alittaa, joskin se on paljon harvinaisempaa. Nopeusrajoitus voi olla myös ajoneuvo-, kuljettaja- tai ajokaistakohtainen. Nopeusrajoituksen ylittäminen on rikos, jota kutsutaan ylinopeudeksi.

Nopeusrajoitusten avulla pyritään alentamaan tienkäyttäjien onnettomuusriskiä sekä vähentämään liikenneonnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Niiden avulla saadaan aikaan tasainen liikennevirta, jolloin ohitusten tarve vähenee. Nopeusrajoituksilla myös autetaan poikittaisen ja liittyvän liikenteen sujumista, luodaan katto tilannenopeuksille sekä parannetaan ennakoitavuutta.[1]

Nykyään suurimmalla osalla liikenneväylistä on nopeusrajoitus. Ensimmäinen nopeusrajoitus säädettiin 1861 Britanniassa ja se oli 10 mailia (16 kilometriä) tunnissa.lähde?

Nopeusrajoituksia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalainen 40 km/h nopeusrajoitusmerkki.

Nopeusrajoitusten käyttöönotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1962 Suomessa kokeiltiin kattonopeutta, joka oli 90 kilometriä tunnissa. Kokeilu tapahtui Turun ja Porin, Uudenmaan ja Hämeen lääneissä, ja se kesti neljän kuukauden ajan. Tätäkin ennen oli saatettu sakottaa liian suurista tilannenopeuksista esimerkiksi kaarteissa. Lisäksi kaupungeilla, kauppaloilla ja maalaiskunnilla oli ollut käytössä omat sisäiset nopeusrajoituksensa. Joillakin ajoneuvoilla taas oli ajoneuvokohtaisia rajoituksia.[2]

Vuoden 1962 kattonopeuskokeilusta saatujen tulosten perusteella nopeusrajoitukset olivat vuosina 1963–1964 voimassa suurimpien juhlapyhien aikana koko maassa. Kattonopeus sai osakseen runsaasti arvostelua ja vastustusta, ja nopeuskokeilun tuloksia vähäteltiin. Nopeusrajoitusten nähtiin aiheuttavan jonoja ja heikentävän liikenneturvallisuutta, ja äärimmillään niitä pidettiin jopa yksilönvapauden rajoittamisena. Erityisen voimakkaasti asiaan ottivat kantaa auto- ja moottorilehtien toimittajat, ja esimerkiksi Tekniikan Maailman pääkirjoituksessa keväällä 1963 kysyttiin, "olisiko jo aika luopua jonkin asian härkäpäisestä ajamisesta". Synkkien onnettomuustilastojen vuoksi yleinen mielipide alkoi 1960-luvun loppupuolella kuitenkin vähitellen kallistua nopeusrajoitusten kannalle. Vuonna 1968 asetettu Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaoksen (Talja) tutkimusryhmä totesi, ettei lyhytaikaisilla nopeusrajoituksilla näyttänyt olleen vaikutusta liikenneonnettomuuksien määrään; sen sijaan onnettomuuksien vakavuusaste oli hieman lieventynyt.[3]

Pysyvän nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen alkoi Suomessa 1973 sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli esittänyt nopeusrajoituksia uudenvuodenpuheessaan.[4] Nopeusrajoituskokeilu alkoi elokuussa 1973 Etelä-Suomessa suurin piirtein linjan Kokkola–Savonlinna eteläpuolella. Rajoitukset koskivat valta- ja kantateitä. Suurimmat sallitut nopeudet olivat tuolloin 60, 80, 100 ja 120 km/h. Moottoritiet, tavalliset maantiet, paikallis- ja kylätiet jäivät kokeilun ulkopuolelle eikä niille vielä tuolloin asetettu nopeusrajoituksia, aiempia paikallisia rajoituksia lukuun ottamatta. Kokeilun pääperiaatteena oli asettaa sorateille enimmäisnopeudeksi 80 km/h ja päällystetyille teille joko 100 tai 120 km/h. Mutkaisilla tai mäkisillä teillä voitiin käyttää 60 km/h rajoitusta. Suuri osa aiemmin voimassa olleista 70 ja 90 km/h rajoituksista muutettiin 60 tai 80 km/h rajoituksiksi. Sen sijaan aiemmat 50 km/h rajoitukset jätettiin ennalleen.[5]

Öljykriisin vuoksi koko Suomen alueella määrättiin 21. joulukuuta 1973 alkaen kaikkien ajoneuvojen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 80 kilometriä tunnissa, ja tämä rajoitus oli voimassa kesäkuun loppuun 1974 saakka. Rajoituksella oli voimakas vaikutus liikenneturvallisuuteen: kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.[6]

Pysyväksi nopeusrajoitusjärjestelmä vakiintui vuonna 1978[1]. Vuonna 1973 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli Suomessa noin 1100 ihmistä ja vuonna 1978 noin 600[7].

Vuoden 1973 kokeilun yhteydessä otettiin käyttöön myös pysyviksi tarkoitetut ajoneuvokohtaiset rajoitukset. Näistä merkittävimmät olivat linja-, kuorma-, paketti- ja erikoisautoille sekä perävaunuyhdistelmille asetettu 80 km/h rajoitus sekä moottoripyörien kattonopeus 120 km/h.[5]

Heinäkuun 1978 alusta lähtien henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu ajonopeus yleisillä teillä koko maassa sekä linja-autojen suurin nopeus Lapin läänissä rajoitettiin arvoon 80 km/h, ellei tiellä tai sen osalla ollut liikennemerkein osoitettu noudatettavaksi muuta – korkeampaa tai alempaa – nopeusrajoitusta. Mikäli tiellä ei ollut nopeusrajoitusmerkkiä, sillä oli voimassa 80 km/h:n nopeusrajoitus. Muusta Suomesta poiketen Ahvenanmaalla vastaava luku oli 90 km/h. Korkein liikennemerkillä osoitettava nopeusrajoitus oli 100 km/h ja moottoritiellä 120 km/h.[8]

Nopeusrajoitukset Suomen teillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa käsitellään nykyisiä nopeusrajoituksia Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla on käytössä eri rajoitukset.

Manner-Suomen teillä käytetyt nopeusrajoitukset ovat 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 100 ja 120 km/h:[9]

  • 20 km/h on käytössä vain erityistapauksissa (raja-asemat, kävelykatu, pihakatu).
  • 30 km/h on käytössä taajamissa mm. asuntoalueilla, keskustoissa, vaarallisissa kohdissa ja erityiskohteissa kuten koulujen lähellä. Se on enimmäisnopeus, jos tiellä on merkitsemättömiä hidasteita kuten töyssyjä.
  • 40 km/h on käytössä taajamissa. Se on enimmäisnopeus korotetun suojatien kohdalla.
  • 50 km/h on yleisrajoitus taajamissa. Sitä voidaan käyttää myös taajamien ulkopuolella. Se on enimmäisrajoitus vartioimattomassa tasoristeyksessä.
  • 60 km/h on korkein sallittu nopeusrajoitus taajamissa, kiertoliittymissä, liikennevalottomien suojateiden kohdalla, vartioiduissa tasoristeyksissä, lauttarannassa ja avattavan sillan kohdalla.
  • 70 km/h rajoitusta käytetään erityistapauksissa taajamien ulkopuolella. Se on korkein mahdollinen rajoitus liikennevaloristeyksessä.
  • 80 km/h on yleisrajoitus taajamien ulkopuolella. Se on myös enimmäisnopeus sorateillä.
  • 100 km/h on korkein rajoitus moottoriteiden ulkopuolella. Talvella se on myös moottoriteiden enimmäisnopeus.
  • 120 km/h rajoitusta käytetään vain moottoriteillä kesäaikaan.

Maastossa yleinen nopeusrajoitus on 60 km/h maalla ja 80 km/h jäällä.[10]

Joillain piha alueilla tai pysäköintialueilla voi olla 5 km/h tai 10 km/h nopeusrajoituskyltti. lähde?

Määräaikaiset ja tilapäiset rajoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talveksi nopeusrajoituksia lasketaan monin paikoin. Kaikki 120 km/h rajoitukset lasketaan 100 km:iin/h. Alhaisempia talvinopeusrajoituksia ovat 60, 70 ja 80 km/h.[9]

Muut määräaikaiset ja tilapäiset rajoitukset ovat yleensä 30, 40, 50, 60 ja 80 km/h. Määräaikaisia nopeusrajoituksia käytetään esimerkiksi lomakauden tai koulun lukukauden aikana. Tilapäisiä rajoituksia käytetään mm. tietyömailla.[9]

Nopeusrajoitusta osoittavat liikennemerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ellei muuta ole liikennemerkein osoitettu, on nopeusrajoitus taajamassa 50 km/h ja sen ulkopuolella 80 km/h.

Muu kuin yleisrajoitus on osoitettava liikennemerkillä. Varsinaisten nopeusrajoitusmerkkien lisäksi käytössä ovat taajaman (yleisrajoitus 50 km/h) ja piha- tai kävelykadun (rajoitus 20 km/h) alkamista ja päättymistä osoittavat merkit.[9]

Nopeusrajoitusalue-liikennemerkillä voidaan asettaa korkeintaan 40 km/h rajoitus taajamissa ja 60 km/h taajamien ulkopuolella.[9]

Rajoilla ja autolauttojen satamissa käytetään myös yleinen nopeusrajoitus -merkkiä, joka osoittaa yleisrajoitukset Suomessa. Lisäksi nopeusrajoitus voidaan maalata tiehen.

Nopeusrajoitusten yleisyys maanteillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavasta taulukosta ilmenee eri nopeusrajoitusalueiden kokonaispituus Suomen maanteillä vuosina 1996—2015 (ilman ramppeja):[11]

Vuosi ≤50 km/h 60 km/h 70 km/h 80 km/h 100 km/h 120 km/h Yleisrajoitus
1996 3 427 4 926 143 4 382 12 269 243 52 331
1997 3 477 5 044 153 4 508 12 262 282 52 055
1998 3 575 5 217 156 4 670 12 316 279 51 584
1999 3 645 5 542 164 4 822 12 377 277 51 068
2000 3 772 5 781 160 4 916 12 263 361 50 648
2001 3 952 5 962 161 5 023 12 256 393 50 245
2002 4 154 6 246 152 5 108 12 137 408 49 854
2003 4 283 6 546 149 5 364 11 974 390 49 430
2004 4 494 6 792 141 5 538 11 763 435 49 034
2005 4 637 7 066 176 6 324 11 042 439 48 484
2006 4 747 7 202 183 6 821 10 577 440 48 219
2007 4 827 7 363 163 6 863 10 537 437 48 000
2008 4 949 7 514 176 6 847 10 462 467 47 746
2009 5 013 7 653 204 7 000 10 287 494 47 490
2010 5 079 7 739 219 7 175 10 096 528 47 325
2011 5 173 7 940 249 7 157 10 107 527 47 008
2012 5 312 8 306 296 7 146 10 098 523 46 460
2013 5 414 8 570 345 7 179 10 089 523 45 989
2014 5 464 8 648 386 7 207 10 046 523 45 819
2015 5 525 8 819 539 7 190 9 995 521 45 483

Enimmäisnopeussuositus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa käytetyt enimmäisnopeussuositukset ovat yleensä 40, 50, 60, 70 ja 80 km/h. Suositusta käytetään kaarteissa ja hirvivaara-alueilla, kun rajoituksen mukainen nopeus on liian korkea. Suosituksen syy ilmoitetaan varoitusmerkillä.[9]

Ajoneuvokohtaisia rajoituksia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[12]

  • Linja-autot
    • autossa on lukkiutumattomat jarrut
    • autossa on turvavyö jokaisella istumapaikalla
    • autossa ei ole seisovia matkustajia
    • katsastuksessa hyväksytty tälle nopeudelle, ja
    • auton takana on mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100.
  • Pakettiautot
    • omamassa alle 1,8 t ja otettu käyttöön vuonna 1981 tai myöhemmin tai
    • omamassa alle 1,875 t ja otettu käyttöön vuonna 1995 tai myöhemmin tai
    • varustettu lukkiutumattomin jarruin ja kuljettajan turvatyynyllä.
  • Matkailuautot
    • turvavyöt kaikilla istumapaikoilla, lukkiutumattomat jarrut, kuljettajan turvatyyny
    • todettu katsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä täyttävän nopeusluokan edellytyksenä olevat vaatimukset ja
    • takana mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100.
  • Kuorma-autot
  • Muut kuin edellä mainitut ajoneuvoyhdistelmät
  • Muut kuin edellä mainitut linja-, paketti-, ja matkailuautot
  • Moottorikelkat jääpeitteisellä vesialueella
  • Hinattaessa toista moottoriajoneuvoa
  • Autot, joihin kytketty kokonaismassaltaan yli 750 kg:n jarruton hinattava ajoneuvo
  • Autot, moottoripyörät sekä kolmi- ja nelipyörät, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo
  • Moottorikelkat ja muut maastoajoneuvot maastossa maa-alueilla
  • Pienitehoiset mopot
  • Ajoneuvoyhdistelmät, jossa muunlaisia kuin ilmarenkaita

"Kasikympin lätkä"

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19721996 oli käytössä niin sanottu kasikympin lätkä.[14] Se oli valkoinen, pyöreä, irtonainen muovinen kiekko, jonka halkaisija oli noin 120 mm ja jossa oli musta reunus sekä luku 80 mustilla numeroilla. Kiekkoa käyttivät äskettäin ajokortin saaneet kuljettajat ensimmäisen vuoden ajan. Ajoneuvo, jossa oli tällainen lätkä, ei saanut ylittää nopeutta 80 kilometriä tunnissa. Kiekko tuli asettaa autoon tai moottoripyörään siten, että se oli selvästi takaapäin näkyvissä. Ajokortissa oli myös merkintä kuljettajalle määrätystä nopeusrajoituksesta.

Nopeusrajoituksen ylittäminen kolme kertaa ensimmäisen vuoden sisällä ajokortin saamisesta johti harkinnanvaraiseen ajo-oikeuden menettämiseen ja usein myös nimismiehen puhutteluun. Liikenneministerin asettama työryhmä on pohtinut lätkän palauttamista käyttöön.[15]

Nopeusrajoituksia Ahvenanmaalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaalla taajamassa on 50 km/h yleisrajoitus. Rajoitus voi olla myös tätä alhaisempi. Taajamien ulkopuolella yleisrajoitus on 70 km/h. Myös 90 km/h rajoituksia voidaan käyttää.[16]

Ylinopeus ja siitä rankaiseminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylinopeus on liikennerikkomus, josta seuraa liikennevirhemaksu.[17] Joissain tapauksissa ylinopeus saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön, jolloin sitä voi seurata päiväsakko tai vankeutta. Aiemmin lievästä ylinopeudesta määrättiin rikesakkoa. Ulkomaille ei ylinopeudesta sakkoja lähetetä[18]. Ylinopeutta ajaminen myös ohitustilanteessa on lainvastaista. [19][20]

Nopeusrajoituksia ulkomailla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeusrajoitukset vaihtelevat maittain. Useimmissa Euroopan maissa on käytössä samantapainen rajoitusjärjestelmä kuin Suomessakin: yleinen nopeusrajoitus taajamassa, taajamien ulkopuolella ja moottoritiellä. Monissa maissa on myös "pikatielle" oma erillinen rajoituksensa, joka asettuu taajaman ulkopuolisen ja moottoritierajoituksen välille. Useista maista pikatiet tai moottoritiet puuttuvat.[21]

Useimmissa maissa nopeusrajoitukset on asetettu kilometreinä tunnissa (km/h). Eräissä maissa, ainakin Englannissa ja Yhdysvalloissa, rajoitukset ovat maileina tunnissa (mph). 1 mph = 1,6 km/h.

Korkein Euroopassa käytetty nopeusrajoitus on tiettävästi 140 km/h, mikä on voimassa Puolassa ja Bulgariassa.[21] Italian vuoden 2002 laki sallii normaalin 130 km/h rajoituksen sijasta 150 km/h tietyt turvaehdot täyttäville moottoriteille, mutta mahdollisuutta ei ole 2013 mennessä koskaan käytetty.[22][23] Itävallassa on vuonna 2006 kokeiltu 160 km/h rajoitusta yhdellä moottoritieosuudella. Kokeilu lopetettiin 2007 turvallisuus- ja ympäristösyistä.[24][25]

Toisessa ääripäässä on Vatikaani. Siellä enimmäisnopeus on vain 30 km/h.[26]

Vapaa kattonopeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa ja Mansaari ovat Euroopassa poikkeuksellisia. Molemmissa on edelleen teitä, joilla ei ole nopeusrajoitusta.

Osalla Saksan moottoriteistä eli Autobahneista on vapaa kattonopeus. Vapaa nopeus koskee myös eräitä muita teitä. Enimmäisnopeudeksi suositellaan Saksassa 130 km/h, mutta sen noudattaminen ei ole pakollista.[21]

Mansaarella ei ole yleistä nopeusrajoitusta lainkaan. Saaren hallituksen mukaan sellainen ei parantaisi liikenneturvallisuutta.[27]

Nopeusrajoituksia Englannissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian nopeusrajoitukset poikkeavat useimmista muista Euroopan maista siten, että ne on määritelty maileina tunnissa (mph). Yleisrajoitukset ovat seuraavat: taajamassa 30 mph (48 km/h), maantiellä 60 mph (96 km/h) ja kaksiajorataisilla sekä moottoriteillä 70 mph (112 km/h).[28] Nämä yleiset nopeusrajoitukset pätevät kaikkialla, ellei muuten ole liikennemerkein osoitettu.

Englannissa on käytössä 6-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 20, 30, 40, 50, 60 ja 70 mph, mitkä metrijärjestelmässä vastaavat rajoituksia 32, 48, 64, 80, 96 ja 112 km/h:[29]

  • 20 mph on tarkoitettu asuinkaduille ja alueille, joilla on paljon kevyttä liikennettä tai joilla moottoriajoneuvoliikenne ei ole tärkeintä.
  • 30 mph on yleisrajoitus taajamissa.
  • 40 mph on tarkoitettu korkeatasoisille teille taajamiin ja niiden liepeille sekä maanteille, joilla on paljon mutkia, risteyksiä tai liittymiä.
  • 50 mph on tarkoitettu taajamien kehäteille ja ulosmenoteille sekä alhaisemman tason maanteille.
  • 60 mph on yleisrajoitus maanteillä. Se on tarkoitettu korkean tason maanteille.
  • 70 mph on yleisrajoitus moottoriteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä (engl. 'dual carriageway').

Uuden 80 mph (128 km/h) rajoituksen käyttöönottoa on suunniteltu moottoriteille, mutta se ei vielä 2013 ole voimassa.[29][30]

Nopeusrajoituksia Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi oli tiettävästi ensimmäinen maa, joka otti käyttöön nopeusrajoitukset koko tieverkolleen. Vuonna 1955 otettiin Ruotsissa käyttöön yleinen 50 km/h rajoitus taajamissa. Vuonna 1971 otettiin käyttöön nopeusrajoitus myös taajamien ulkopuolella, ensin kokeiluna ja vuodesta 1980 vakinaisena. Tuolloisen järjestelmän nopeusportaat olivat 50, 70, 90 ja 110 km/h. Perusnopeudet olivat samat kuin nykyisinkin: 50 km/h taajamassa ja 70 km/h taajaman ulkopuolella.[31]

Nykyisin Ruotsissa on käytössä 10-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100, 110 ja 120 km/h. Entistä nopeusrajoitusjärjestelmää muutettiin vuosina 2008–2009 ottamalla käyttöön 40, 60, 80, 100 ja 120 km/h rajoitukset ja määrittämällä maanteille uudet rajoitukset.[32][33][34]

  • 30 km/h on käytössä mm. keskustoissa, asuinkaduilla ja koulujen lähellä.
  • 40 km/h on käytössä mm. kaduilla, joilla kulkee pyöräilijöitä.
  • 50 km/h on perusnopeus taajamassa.
  • 60 km/h on tarkoitettu teille, joilla risteykset ovat harvassa ja teille, joilla kävely- ja pyörätie on erotettu ajoradasta.
  • 70 km/h on perusnopeus taajaman ulkopuolella.
  • 80 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla ennen oli joko 70 tai 90 km/h rajoitus.
  • 90 km/h on tarkoitettu teille, joilla on vain kohtalaisesti liikennettä.
  • 100 km/h on tarkoitettu keskikaideteille. Pohjois-Ruotsissa sitä on myös teillä, joilla ei ole keskikaidetta. 100 km/h rajoitusta käytetään teillä, joilla on ennen ollut joko 90 tai 110 km/h rajoitus.
  • 110 km/h on pääasiallinen moottoritierajoitus.
  • 120 km/h on korkeampi moottoritierajoitus, joka on verraten harvinainen ja tarkoitettu vain turvallisille ja vähän liikennöidyille moottoriteille.

Ruotsissa on suunniteltu, että 50, 70 ja 90 km/h rajoituksista luovuttaisiin kokonaan. Uudeksi perusnopeudeksi määrättäisiin 40 km/h taajamassa ja 60 km/h taajaman ulkopuolella.[31]

Nopeusrajoituksia Saksassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa yleisrajoitus on 50 km/h taajamissa ja 100 km/h taajamien ulkopuolella.[35]

Yleisrajoitus ei Saksassa koske moottoriteitä eli Autobahneja. Se ei taajamien ulkopuolella koske myöskään keskikaideteitä eikä teitä, joilla on vähintään kaksi kaistaa samaan suuntaan. Näillä teillä on vapaa nopeus, ellei liikennemerkillä ole toisin osoitettu. Nopeudeksi suositellaan silloinkin korkeintaan 130 km/h, mutta suositusta ei ole pakko noudattaa.[35][36] Nopeusrajoitukseton osuus ei kata koko Saksan moottoritieverkkoa. Täysin vapaa nopeus on käytössä noin puolella moottoritiekilometreistä, kolmanneksella on kiinteä nopeusrajoitus ja muilla osuuksilla nopeutta rajoitetaan tarvittaessa (kuten sateella tai liikenteen mukaan).[37]

Saksassa on käytössä 15-portainen nopeusrajoitusasteikko. Rajoitukset ovat 5, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100, 110, 120 ja 130 km/h sekä lisäksi nopeusrajoituksen puuttuminen.[38][39]

Enimmäisnopeuden lisäksi voidaan tielle määrätä Saksassa myös vähimmäisnopeus.[40]

Yleisrajoitukset eri maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeimmat nopeusrajoitukset maailman kartalla

Alla olevassa taulukossa on vertailtu eri maiden yleisnopeusrajoituksia. Yksiköt ovat kilometrejä tunnissa.

Maa tai alue autot 

moottoripyörät

auto ja peräkärry

raskaat ajoneuvot

taajamissa taajamien ulkopuolella/Moottoriliikenneteillä Moottoriteillä taajamien ulkopuolella/Moottoriliikenneteillä Moottoriteillä
Ahvenanmaa 50 70–90
Alankomaat 50 100 100–130 80 80
Argentiina 40–60 80–110 100–130 80 80
Australia 50 100–130 100–110 90–100 90–100
Belgia 50 90 120 60-90 90
Brasilia 40–70 80–110 80–120 80 (bussit 90) 80–100
Bulgaria 50 90 (motorcycles 80) 130 (motorcycles 100) 90 100
Espanja 50 90–100 120 70–80 80
Etelä-Afrikka 60 80–100 120 80–100 80–100
Filippiinit 80 80–120 80–120
Färsaaret 50 80
Gibraltar 30–50
Grönlanti 50 80
Hongkong 50 50–70 70–110 50 70
Indonesia 30–60 60–80 80–140 60–80 80–100
Intia 50 100 80 65 40
Irlanti 30–50 80–100 120 80–100 80
Islanti 50 90 90 80 80
Israel 50 80–90 110 80 90
Italia 50 90–110 130 70 80
Itävalta 50 100 130 100 100
Japani 40–60 50–60 60–100 50–60 80
Kanada 40–60 70–110 100–110 80–100 100–110
Kiina 40–60 60–80 100–120
Korean tasavalta 30–80 60–80 80–120 40–60 80
Kreikka 50 90 (motorcycles 70) 130 (motorcycles 90) 80 (koulubussit 60) 80 (koulubussit 60)
Kroatia 50 90–110 130 80 80
Kypros 50 80 100 80 100
Latvia 50 90 90 80 80
Liechtenstein 50 80 80
Liettua 50 70–90 110–130 70–90 90
Luxemburg 50 90 130 90 90
Malesia 40–60 70–90 110 70–80 80–90
Malta 35–50 70–80 60
Meksiko 30–70 80–110 100–110 95
Norja 50 80–90 90–100 80 80
Peru 50 60–100 100 70–80 80–100
Portugali 50 90–100 120 70–80 100
Puola 50–60 90–100-120 140 70 80
Ranska 50 90–110 130 90–110 130
Romania 60 90–100 130 80 100
Ruotsi 40–60 70–100 110–120 80 80
Saksa 50 100 ei nopeusrajoitusta 80 (rekat 60) 80–100
Serbia 60 80–100 120
Singapore 50 80–90 90 60 60
Slovakia 60 90–130 130 80 80
Slovenia 50 90–100 130 80 80
Suomi 40–50 80–100 100–120 100 (rekat 80) 100 (rekat 80)
Sveitsi 50 80–100 120 80 80
Taiwan 40–60 50–80 100–110 60–80 80–90
Tanska 50 80 110–130 70 (bussit 80) 70
Tšekki 50 90–130 130 80 80
Turkki 50 90 (motorcycles 70) 120 (motorcycles 80) 80 90
Unkari 50 90–110 130 70 80
Uusi-Seelanti 50 100 100 90 90
Valko-Venäjä [41][42] 60 90 110 (motorcycles 90) 70 90
Venezuela 50 80–120 ei nopeusrajoitusta 40–60 60–120
Venäjä 60 90–110 110 70–90 90
Viro 50 90–110 110–120 90 90
Yhdistynyt kuningaskunta 48 (30 mph) 97–113 (60–70 mph) 113 (70 mph) 64–97 (40–60 mph) 97 (60 mph)
Yhdysvallat 24–72 (15–45 mph) 89–121 (55–75 mph) 89–129 (55–80 mph) Erityisrajoituksia joissain osavaltioissa, yleensä 5–15 mph alempi.
Zimbabwe 60 80–120 80–120
  1. a b Luukkanen, Leena & Rajalin, Sirpa: Autoilijoiden ajonopeudet, s. 6. (Liikenneturvan tutkimusmonisteita 96/2003) Liikenneturva, 2003. ISBN 951-560-116-9 Teoksen verkkoversio (PDF).[vanhentunut linkki]
  2. Junttila, Veli: Kattonopeus Suomeen ensimmäisen kerran Turun Sanomat. 16.4.2012. Arkistoitu 1.11.2015. Viitattu 25.4.2012.
  3. Esko Salovaara: Talja – Liikenneturva 1935–1973, s. 112–115. Helsinki: Liikenneturva, 1976. ISBN 951-9431-00-4.
  4. Olavi Koskinen (toim.): Vuosifakta 74, s. 68. WSOY, Porvoo 1973. ISBN 951-0-05947-1
  5. a b Pauli Kojo (päätoim.): Mitä missä milloin 1974 – Kansalaisen vuosikirja, s. 67, 331–332. Otava, 1973. ISBN 951-1-01072-7
  6. Salovaara 1976, s. 115–116.
  7. Östlund et al.: Tieliikenneonnettomuudet, s. 6. (Tilaston kotisivu http://tilastokeskus.fi/til/ton/)++Tilastokeskus, 2009. ISBN 978–952–244–072–3 Teoksen verkkoversio (PDF).[vanhentunut linkki]
  8. Henrik Lundsten ja Teuvo Mettälä (toim.): Tieliikennekirja (23. painos), s. 36. Helsinki: Ajoturva, 1979. ISBN 951-9028-22-6.
  9. a b c d e f Nopeusrajoitukset - Suunnitteluvaiheen ohjaus. Tiehallinto, 2009. ISBN 978-952-221-277-1 Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Maastoliikenneasetus 12.1.1996/10 Finlex. Viitattu 27.8.2018.
  11. Tietilasto 2015 (Liikenneviraston tilastoja 6/2016), sivu 48 2016. Liikennevirasto. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 22.2.2017.
  12. Ajonopeus III (Arkistoitu – Internet Archive) Liikenneturva
  13. Peräkärryn vetäminen autolla Traficom
  14. Pukkila, Tapio ja Meritähti, Päivi: Liikenneturvassa ei 80-lätkää kaivata Yle.fi. 17.1.2014. Viitattu 4.3.2019.
  15. 80 kilometrin lätkä saattaa palata käyttöön Keskisuomalainen. 16.12.2009. Viitattu 16.12.2009.[vanhentunut linkki]
  16. Vägtrafiklag (1983:27) för landskapet Åland, Landskapsförordning (2005:35) om vägmärken, viitattu 16.5.2013
  17. Tieliikennelaki 2018/729 § 165 www.finlex.fi. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 10.3.2021.
  18. Uutissuomalainen: Ulkomaille jätetään lähettämättä ylinopeussakkoja miljoonan euron edestä Yle, 2017
  19. Ohitus ei oikeuta ajamaan ylinopeutta, jota moni ajaa Moottori. 21.10.2022. Viitattu 10.12.2022.
  20. ”Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta Demokraatti. 29.6.2016. Viitattu 10.12.2022.
  21. a b c Autokiste, Tempolimits
  22. Limiti di velocità: in autostrada a 150 km/l'ora La Stampa. 08/12/2009. Viitattu 18.5.2013.
  23. L'occhio elettronico va segnalato (PDF) Dossier Il Sole 24 ore. 28.1.2013. Viitattu 18.5.2013.
  24. Tempo 160 mässige Bilanzteststrecke nur 15 geschindigkeitslimit, News.at[
  25. Kärnten ORF.at 21.04.2007: Aus für Tempo 160. Viitattu 17.5.2013
  26. Bbc.com
  27. No plans for national speed limit: Isle of Man government, BBC 8.3.2013. Viitattu 17.5.2013
  28. Speed limits. Viitattu 18.5.2013
  29. a b Louise Butcher: Roads: speed limits (PDF) (Standard Note: SN468) 17.4.2013. House of Commons. Viitattu 18.5.2013. (englanniksi)
  30. Motorway speed limit to rise to 80mph after ministers rule that motorists driving over 70mph are 'perfectly decent people' MailOnline. 6.1.2012. Viitattu 18.5.2013. (englanniksi)
  31. a b Utvärdering av nya hastighetsgränser, Trafikverket 2012. ISBN 978-91-7467-340-1
  32. Bashastighet. Trafikverket Viitattu 17.5.2013
  33. Vad är rätt hastighet? Trafikverket. Viitattu 17.5.2013
  34. Tuulilasi 4.4.2008: Ruotsissa moottoriteillä 120 km/h syksyllä.[vanhentunut linkki] Tuulilasi. Viitattu 17.5.2013
  35. a b Straßenverkehrs-Ordnung § 3 Geschwindigkeit. Viitattu 17.5.2013
  36. Verordnung über eine allgemeine Richtgeschwindigkeit auf Autobahnen und ähnlichen Straßen 1 §. Viitattu 17.5.2013
  37. ETSC: German Autobahn: The Speed Limit Debate. (Arkistoitu – Internet Archive) February 08. Viitattu 18.5.2013
  38. Der erläuterte Verkehrszeichenkatalog. Zeichen 274 Zulässige Höchstgeschwindigkeit. Viitattu 17.5.2013
  39. Brewes: Verkehrsschilder - Zulässige Höchstgeschwindigkeit. Viitattu 17.5.2013
  40. Straßenverkehrs-Ordnung, Anlage 2 (liikennemerkki 275). Viitattu 17.5.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  41. Suokonautio-Hynninen, Susanna (toim.): Autoillen Euroopassa, s. 238-239. (Teoksen (paikoin vanhentuneet) sivut Valko-Venäjästä) Helsinki: Autoliitto, 2009. ISSN 1796-7031
  42. Belarus (Eastern Europe) - Touring Tips (pdf) (Ohjeita Valko-Venäjällä autoileville) 2009. The Automobile Association. Viitattu 23.1.2010. (englanniksi)