Nomothetai
Nomothetai (monikko, m.kreik. νομοθέται, ”lainsäätäjät”; yksikössä νομοθέτης, nomothetēs)[1] olivat antiikin Kreikan poliksissa eli kaupunkivaltioissa virkamiehiä, joiden tehtävänä oli uusien lakien (νόμος, nomos) säätäminen tai olemassaolevien lakien uusiminen tarvittaessa. Virka tunnetaan ennen kaikkea antiikin Ateenasta, johon seuraavassa keskitytään.[2][3]
Ateenassa nomothetait tutkivat ekklesian eli kansankokouksen tekemät uudet lakiehdotukset, ja lakien säätäminen kuului näin viime kädessä heille, ei suoraan kansankokoukselle. Ekklesia päätti nomothetaiden määrän, ja heidät valittiin arvalla heliaian valamiesten joukosta. Nomothetaita saattoi olla jopa tuhat, mutta määrä vaihteli kulloinkin käsiteltävänä olleiden lakien mukaan.[3][4][5]
Varhaiset lainsäätäjät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisemmässä merkityksessä termiä nomothetēs on käytetty antiikin lähteissä tunnetuista lainsäätäjistä, joiden lakeja pidettiin esimerkillisinä ja joilla oli suuri merkitys maidensa tai kaupunkiensa historialle. Tällaisia olivat muun muassa kuningas Minos kreikkalaisessa mytologiassa, ja historiallisesti Zaleukos Lokroissa, Kharondas Katanessa, Pittakos Mytilenessä, Androdamas Rhegionissa, Lykurgos Spartassa sekä Drakon ja erityisesti Solon Ateenassa. Myöhempinä aikoina sillä viitattiin kehen tahansa merkkihenkilöön, joka oli edesauttanut uusien lakien saattamista voimaan, kuten Themistokleehen ja Perikleehen.[5]
Solon ei tavoitellut lakiensa pysymistä muuttumattomina. Hän vannotutti ateenalaisia, että ne pysyisivät voimassa sellaisinaan ainakin kymmenen vuotta (Herodotoksen mukaan; Plutarkhoksen mukaan sata vuotta),[6] ja määritteli tavan, jolla niitä voitaisiin muuttaa.[7] Lykurgoksen kerrotaan vaatineen spartalaisilta valan siitä, että hänen lakinsa pidettäisiin muuttumattomana, kunnes hän palaisi matkaltaan — jolta hän ei koskaan palannut.[8] Zaleukoksen kerrotaan määränneen, että jos joku ehdottaa jotain uutta lakia, tämän täytyy tulla puhumaan sen puolesta neuvoston eteen köysi valmiiksi kaulassaan; jos ehdotus hylättäisiin, ehdottaja kuristettaisiin siihen.[5][9]
Nomothetai-virkamiehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateenassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateenassa erityisten nomothetai-virkamiesten valinta sai alkunsa 400-luvulla eaa. Varhaisimmat tunnetaan niin kutsutun viidentuhannen oligarkian ajalta vuodelta 411 eaa. sekä jälleen kolmenkymmenen tyrannin ajan jälkeen vuodelta 403 eaa., jolloin nomothetaita käytettiin lakien uudistamiseen demokratian palauttamisen yhteydessä. Menetelmä oli käytössä vielä ainakin 300-luvun eaa.[3]
Mainittuna aikana nomothetaita käytettiin vakituisesti lakien uudistamisessa. Nomothetait olivat tavallisia kansalaisia ilman erityistä lainsäädäntöosaamista, ja heidät valittiin arvalla 6 000 valamiehen luettelosta. Nomothetaiden tehtävänä oli tutkia lait tarkemmin kuin suora ekklesia olisi kyennyt. Menetelmän tarkoituksena oli sekä välttää laeissa olevat ristiriitaisuudet että ilmeisesti myös tehdä uusien lakien säätämisestä ekklesian normaalia päätöksentekoa vaikeampaa ja harvemmin tapahtuvaa.[3]
Ekklesian ensimmäisen prytaneian ensimmäisessä kokouksessa eli pääkokouksessa, toisin sanoen Hekatombaion-kuussa käsiteltiin sitä, tulisiko säätää uusia lakeja (ἐπιχειροτονία τῶν νόμων, epikheirotonia tōn nomōn). Ensin pidettiin puheet, joissa uusia lakeja puollettiin ja vanhoja puolustettiin. Tämän jälkeen järjestettiin käsiäänestys (χειροτονία, kheirotonia) siitä, hyväksyttiinkö lait sellaisina kuin ne olivat vai uudistettaisiinko niitä. Laeista äänestettiin ryhmissä niitä hallinneiden virkamiesten mukaan: ensin bulea eli neuvostoa käsittelevät lait (οἱ βουλευτικοί, hoi būleutikoi); sitten lait hoi koinoi (οἱ κοινοί), minkä merkitys tässä yhteydessä on epäselvä; sitten yhdeksää arkonttia koskevat lait (οἳ κεῖνται τοῖς ἐννέα ἄρχουσι, hoi keintai tois ennea arkhūsi); ja lopuksi muita virkamiehiä koskevat lait (οἱ τῶν ἄλλων ὰρχῶν, hoi tōn allōn arkhōn).[5]
Jos lakeja joistakin näistä ryhmistä päätettiin muuttaa, kolmannessa kokouksessa nimitettiin nomothetait, ja samalla päätettiin näiden määrästä, toimikauden pituudesta ja palkasta. Väliaikana jokaisen, joka ehdotti uutta lakia, tuli laittaa kopio siitä näytille Eponyymien heerosten muistomerkille, jotta kaikki saattoivat nähdä sen. Laeista tuli antaa kopio myös bulen sihteerille, jotta se voitiin lukea ääneen istunnoissa väliaikana, todennäköisesti yhdessä vanhan, korvattavaksi tarkoitetun lain kanssa. Näin kansa sai kuvan muutosten laajuudesta ja luonteesta, millä perusteella voitiin tehdä päätös tarvittavasta nomothetaiden määrästä.[5]
Nomothetait valittiin arvalla heliaian jäsenistä. Määrä vaihteli huomattavastikin riippuen käsiteltävänä olevien lakien tärkeydestä.[5] Antiikin lähteissä nomothetaiden määräksi mainitaan eräässä tapauksessa 500[10] ja toisessa 1 001.[11] Nomothetaiden lisäksi nimitettiin myös viisi synegorosta (συνήγοροι, synēgoroi), joiden tehtävänä oli puolustaa vanhoja lakeja muutoksia vastaan.[5]
Nomothetaiden kokoukset muistuttivat ekklesian kokouksia: prytanit kutsuivat ne koolle, arvalla valitut puheenjohtajat (προέδροι, proedroi) johtivat niitä, ja näiden johtaja (ἐπιστάτης, epistetēs) valittiin myös arvalla näiden keskuudesta. Kokous päätti valita joko vanhan tai uuden lain; valittua lakia kutsuttiin termillä kyrios (κύριος). Ennen kuin nomothetait kutsuttiin ekklesiaan antamaan lopullinen ratkaisunsa, bule tutki ehdotetut lait.[5]
Tämän käytännön lisäksi thesmothetai-virkamiesten tehtävänä oli käydä vuosittain läpi lakien kokonaisuus (διόρθωσις τῶν νόμων, diorthōsis tōn nomōn) ja tarkastaa, oliko lakien joukossa joitakin keskenään ristiriitaisia tai tarpeettomiksi käyneitä lakeja. Mikäli tällaisia lakeja löytyi, niiden kopiot julkaistiin Eponyymien heerosten muistomerkillä. Tämän jälkeen prytanit antoivat ekklesian tehtäväksi nomothetaiden nimittämisen tarvittavien muutosten tekemiseksi. Lakien uudistaminen tapahtui muutoin samalla tavalla kuin lakimuutoksista äänestettäessä; tärkeimpänä erona oli se, että laeista äänestettäessä prosessin voi laittaa alulle kuka tahansa kansalainen, mutta tässä tapauksessa sen teki joku thesmothetaista virkansa puolesta.[5]
Jos nomothetaiden käsittelyssä tultiin siihen tulokseen, ettei uusi laki ollut tarkoituksenmukainen tai se oli ristiriidassa olemassa olevien lakien kanssa, lain ehdottaja voitiin asettaa grafē paranomōn -syytteeseen.[5]
Lainmukaista menettelyä ei aina noudatettu. Esimerkiksi Demosthenes ehdotti nomothetaiden nimittämistä siihen erikoistarkoitukseen, että theorika-rahastoa eli julkisten juhlien rahastoa koskevat lait kumottaisiin. Yksi syytöksistä Timokratesta vastaan puolestaan koski sitä, että hän ehdotti nomothetaiden nimittämistä normaalista poikkeavaan aikaan. Toisaalta tavaksi muodostui säätää asioista lakien sijasta pelkillä ekklesian tekemillä asetuksilla (ψήφισμα, psēfisma), joita tuli noudattaa siinä missä lakejakin, ja joskus termejä nomos ja psefisma käytetään erotuksetta. Asetus voitiin kuitenkin helposti kumota toisella. Asetuksella oli esimerkiksi säädetty, ettei Ateenan kansalaisia saanut kiduttaa, mutta Peisandros vaati ateenalaisia kumoamaan sen.[5]
Muualla Kreikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nomothetai-virkamiehet tunnetaan Ateenan lisäksi myös ainakin Korkyrasta ja Kymestä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: νομοθέτης, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Nomothetai Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c d Nomothetai Oxford Reference. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ Peck, Harry Thurston: Nomothĕtae Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Nomothetes”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.29; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 25.
- ↑ Demosthenes: Leptinestä vastaan 484.89, 485.93; Aiskhines: Ktesifonia vastaan 38.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lykurgos 29.
- ↑ Demokritos: Timokratesta vastaan 744.139; Polybios: Historiai 12.16.
- ↑ Andokides: Mysteereistä 84.
- ↑ Demosthenes: Timokratesta vastaan 708.27.