Nokkoskoisa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nokkoskoisa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Koisaperhosmaiset Pyraloidea
Heimo: Heinäkoisat Crambidae
Alaheimo: Okakoisat Pyraustinae
Suku: Anania
Laji: hortulata
Kaksiosainen nimi

Anania hortulata
(Linnaeus, 1758),

Synonyymit
  • Eurrhypara hortulata
Katso myös

  Nokkoskoisa Wikispeciesissä
  Nokkoskoisa Commonsissa

Nokkoskoisa (Anania hortulata) on yleinen, mustavalkoinen yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokkoskoisa on varsin helposti tunnistettava perhoslaji. Siivet ovat pohjaväriltään valkoiset ja niiden ulkoreuna on musta. Sekä etu- että takasiiven poikki kulkee mustien täplien rivi. Etusiiven etureuna on musta ja siiven keski- sekä tyviosassa on muutama musta täplä. Lisäksi takasiivessä musta keskitäplä lähellä siiven tyveä. Aivan etusiiven tyvellä on keltaista väriä Ruumis on keltainen ja mustan kirjava. Siipiväli 27–33 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan poikki aina Baikalille saakka.[3] Suomessa nokkoskoisaa tavataan Ahvenanmaalta ja etelärannikolta Etelä-Lappiin saakka. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta heinä-elokuun vaihteeseen.[4]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokkoskoisa elää niityillä, puistoissa, puutarhoissa. Se suosii nokkosia kasvavia melko viileän mikroilmaston ympäristöjä. Perhoset lentävät iltahämärissä ja tulevat valolle, mutta lähtevät päivälläkin häirittyinä helposti lentoon. Toukka talvehtii.[3][4]

Toukan pääasiallisia ravintokasveja ovat nokkoset (Urtica), mutta se voi elää myös esimerkiksi mintuilla (Mentha) ja herukoilla (Ribes).[3]

  1. UK Moths (englanniksi)
  2. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  3. a b c d Patrice Leraut: Moths of Europe, volume 3: Zygaenids, Pyralids 1. N.A.P Editions, 2012. ISBN 978-2-913688-15-5 s. 224
  4. a b Perhosviki (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]