Nogeuš
| Nogeuš Большой Ногеус, Bolšoi Nogeus |
|
|---|---|
  Nogeuš |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Kaupunkipiirikunta | Kostamus |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | entinen kylä |
| Väkiluku | 0 |
Nogeuš (myös Nokeuš, Nokeus;[1] ven. Большой Ногеус, Bolšoi Nogeus, aikaisemmin Большая Ногеукса, Bolšaja Nogeuksa) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Nuokkijärveen laskevan Nokeusjoen suussa 45 kilometriä Kostamuksesta kaakkoon.
Nogeuš mainitaan ilmeisesti ensimmäisen kerran nimellä Leassjärvi Nousia Venäläisen kertomuksessa vuonna 1556[2]. Sen kautta kulki Lieksanjoelta Kemijoelle ja Vienanmerelle johtanut vesireitti,[3] joka haarautui myös länteen Kiitesjärvelle ja Kontokkijärvelle. 1600- ja 1700-luvuilla kylä kuului Repolan pogostan Kiimasjärven volostiin.[4]
1900-luvun vaihteessa Nogeuš kuului Rukajärven volostin Kiimasjärven kyläkuntaan. Vuonna 1905 siellä oli 16 taloa ja 128 asukasta.[5] Kylän osia olivat Ahmonpuoli, Timosenniemi, Jemisentörmä ja Kylänpuoli. Asukkaat harjoittivat kalastusta, metsästystä ja maanviljelyä.[6]
Vuonna 1933 Nogeuksessa oli 161 asukasta, jotka kaikki olivat karjalaisia. Lähistöllä sijaitsi myös Pieni-Nogeuš,[7] jonka toinen nimi on Ongamoini[8]. Molemmat kuuluivat Rukajärven piirin Kiimasjärven kyläneuvostoon[7].
Nogeuš ja sen lähikylät Pääkönniemi ja Piismalahti tuhoutuivat jatkosodan aikana. Nykyään paikalla on kostamuslaisten kesähuviloita ja lomakylä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KNAB Eesti Keele Instituut. Viitattu 3.6.2022.
- ↑ Denis Kuzmin: Vienan Karjalan asutus perimätiedon ja sukunimiaineiston valossa. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, 95/2015, s. 145–199. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jukka Kokkonen: Rajaseutu liikkeessä: Kainuun ja Pielisen Karjalan asukkaiden kontaktit Venäjän Karjalaan kreivin ajasta sarkasotaan (1650–1712), s. 51. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-489-4 Teoksen verkkoversio.
- ↑ A. Ju. Žukov: ”Rebolski pogost v XVI–XVIII vv. Samoorganizatsija krestjanskogo mira i formirovanije etnokulturnoi obštšnosti karelov”, Etnokulturnyje i etnopolititšeskije protsessy v Karelii ot Srednih vekov do naših dnei, s. 36–73. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2019. ISBN 978-5-9274-0864-1 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Derevnja Nogeuksa Olonetskaja gubernija. Viitattu 3.6.2022.
- ↑ a b Anja Malinen: Njuokkijärven kylien asutushistoriaa ja ihmiskohtaloita. Karjalan Heimo, 3–4/1998, s. 41–46. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 7. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ KNAB Eesti Keele Instituut. Viitattu 3.6.2022.