Niobiumpentafluoridi
| Niobiumpentafluoridi | |
|---|---|
_fluoride.png) |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NbF5 |
| Moolimassa | 187,91 |
| Ulkomuoto | Väritön kiteinen aine |
| Sulamispiste | 79 °C [1] |
| Kiehumispiste | 234 °C[1] |
| Tiheys | 3,54 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Niobiumpentafluoridi (NbF5) eli niobium(V)fluoridi on niobiumin ja fluorin muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää niobiumin ja niobiumyhdisteiden valmistukseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa niobiumpentafluoridi on väritöntä kiteistä ja hygroskooppista ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen ja kiinteänä se esiintyy tetrameerinä. Niobiumpentafluoridi hydrolysoituu veden vaikutuksesta mutta liukenee eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin ja kloroformiin. Aine on Lewis-happo ja reagoi esimerkiksi fluoridi-ionien kanssa muodostaen kompleksisen heksafluoroniobaatti(V)ionin ([NbF6]-).[1][2][3]
Niobiumpentafluoridia valmistetaan metallisen niobiumin ja fluori tai vetyfluoridin välisellä reaktiolla 250–300 °C:n lämpötilassa. Sitä voidaan valmistaa myös niobiumpentakloridin ja vetyfluoridin reaktiolla.[1][2][3][4]
- 2 Nb + 5 F2 → 2 NbF5
- NbCl5 + 5 HF → NbF5 + 5 HCl
Niobiumpentafluoridia käytetään välivaiheena erotettaessa niobiumia myös tantaalia sisältävistä malmeista. Siitä voidaan valmistaa myös muita niobiumyhdisteitä.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f James E. Schlewitz :Niobium and Niobium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2009
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 691. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ a b c Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 633. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)
- ↑ Sven Albrecht, Christian Cymorek & Joachim Eckert: Niobium and Niobium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011