Nils Nordenskiöld

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nils Nordenskiöld

Nils Gustav Nordenskiöld (12. lokakuuta 179221. helmikuuta 1866[1]) oli suomalainen mineralogi ja valtioneuvos. Häntä voi sanoa "Suomen mineralogian isäksi." Hän teki suunnitelman Suomen geologisesta tutkimuksesta ja hänellä oli merkittävä rooli Suomen malmivarojen etsinnässä ja hyödyntämisen aloittamisessa.

Nordenskiöld nimitettiin vuorimestariksi vuonna 1818, ja hän oli vuorihallituksen yli-intendentti vuosina 1824–1855. Hän käynnisti laajat malminetsinnät ja paransi metallurgisia menetelmiä. Nordenskiöld teki aloitteen koko Suomen laajuisista geologisista tutkimuksista, jotka aloitettiin vuonna 1865. Hän teki aloitteen myös Suomen Tiedeseuran perustamisesta. Hän sai filosofian kunniatohtorin arvon vuonna 1840 ja hänestä tuli valtioneuvos vuonna 1845.

Nils Nordenskiöld, joka kuului Nordenskiöldin aatelissukuun, oli naimisissa Lars Gabriel von Haartmanin sisaren Margaretha von Haartmanin kanssa. Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld oli heidän poikansa.[2] Toinen poika oli metsänhoitaja, meteorologi Nils Karl Nordenskiöld (1837–1889)[3] ja kolmas juristi, tilanomistaja ja valtiopäivämies Nils Otto Nordenskiöld[4] .

  1. A.E. Arppe: Minnes-tal öfver Nils Gustaf Nordenskiöld hållet på Finska Vetenskapssocietetens Års- och Högtidsdag den 29 april 1866. Acta Societas Scientiarum Fennicæ, 1867, XIII. vsk. Finska Vetenskaps-Societeten.
  2. Forselles, Cecilia af: ”Nordenskiöld, Adolf Erik (1832–1901)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 135–140. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
  3. ”Nordenskilöd, Nils Carl”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 331–332. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  4. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Otto Nordenskiöld. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 20.11.2020)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]