Nilla Outakoski

Nilla Aimo Antti Outakoski (28. huhtikuuta 1919 Pudasjärvi – 1. maaliskuuta 2003 Kauniainen) oli suomalainen pappi, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Pohjoismaiden ensimmäinen saamelainen teologian tohtori.

Henkilöhistoria

Nilla Outakosken vanhemmat olivat opettajat Antti Outakoski ja Maria Erikson ja puoliso vuodesta 1949 laulaja Aino Rounioja-Outakoski (1919–1992). Historioitsija, arkistonhoitaja Aslak Outakoski oli Nilla Outakosken veli. Nilla Outakoski tuli ylioppilaaksi 1938 Oulun lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1950. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1957 ja väitteli teologian tohtoriksi 1991. Rovastin arvonimen Outakoski sai 1976.

Papiksi 1951 vihitty Outakoski oli kenttäpiispantoimiston sotilaspastori 1951–1954, NMKY:n liittosihteeri 1954–1955, vikaari 1955–1956 Wienissä, Alatornion vt. kappalainen 1956–1957, Kemin kaupunkiseurakunnan kappalainen 1957–1959, Lohjan kappalainen 1959–1964, Helsingin pitäjän apulainen 1964–1965, Vantaan kirkollisten asioitten hoitaja 1965–1966 ja vt. kirkkoherra 1966–1967, Roihuvuoren papiston apulainen 1967–1975, Loviisan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1975–1979 ja Norjan kirkon palveluksessa 1980–1989.

Outakoski oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi useissa eri järjestöissä, kuten Sami Litton puheenjohtajana 1945–1947, toiminnanjohtajana 1945–1949 ja hallituksen jäsenenä 1945–1950. Hänen uskontotieteen väitöskirjansa Lars Levi Laestadiuksen saarnojen maahiskuvasta vuodelta 1991 herätti huomiota sekä tutkijoiden että lestadiolaisten piirissä.

Julkaisuja

• Samekiellamek, 1954
• Saamelais-suomalainen sanaluettelo, 1959
• Porrasa pirra, 1975
• Laestadiuksen saarna, 1976, (oopperalibretto)
• Lars Levi Laestadiuksen saarnojen maahiskuva, 1991 (väitöskirja)
• L. L. Laestadius, Katkelmia lappalaisten mythologiasta, 1995

Aiheesta muualla

• Nilla Outakoski Biografiasampo.