Nikolai Žukovski
Nikolai Jegorovitš Žukovski (ven. Никола́й Его́рович Жуко́вский; 17. tammikuuta (J: 5. tammikuuta) 1847 Orehovo, Vladimirin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 17. maaliskuuta 1921 Moskova, Neuvosto-Venäjä) oli merkittävä venäläinen aerodynaamikko, hydrodynaamikko ja eräs moottorilennon teorian uranuurtajista.[1][2] Žukovskia pidetään venäläisen ilmailun isänä.[3]
Žukovski valmistui 4. kymnaasista 1864 ja aloitti opinnot Moskovan yliopistossa. Hän valmistui vuonna 1868. Žukovski aloitti Moskovan toisen tyttökymnaasin fysiikanopettajana 1870.[1] Vuodesta 1872 hän toimi matematiikan opettajana Moskovan teknillisessä korkeakoulussa ja vuodesta 1873 Moskovan kauppatieteiden käytännön akatemian luennoitsijana. Syksyllä 1874 hän aloitti Moskovan teknillisen korkeakoulun mekaniikan laitoksen apulaisprofessorina. 1876 hän puolusti matematiikan maisterityötään. Maisterityön aiheena oli nesteiden kinematiikka, mikä oli samalla hänen ensimmäinen tieteellinen julkaisunsa. Vuonna 1882 Žukovski puolusti sovelletun matematiikan alaan liittyvää tohtorinväitöskirjaansa.[1]
Opetustyö Moskovan yliopistossa alkoi vuonna 1885. Hän julkaisi 1891 tutkimuksen lintujen liidosta ja pohti nousua liidon kuluessa ja erilaisia kehityskulkuja, mukaan luettuna "kuolemansilmukkaa" (Nesterovin silmukka, Pjotr Nesterovin ensimmäisenä maailmassa lentokoneella tekemä silmukka 1913).[1] Vuonna 1894 hänestä tuli Pietarin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen. Hän tapasi Otto Lilienthalin 1895. Hänen artikkelinsa "Vesijohtojen hydraulisesta vaikutuksesta" saavutti huomiota maailmalla ja on käännetty useille vieraille kielille. Vuonna 1902 hän perusti tuulitunnelin Moskovan yliopistoon.[1] Hänen julkaisunsa "liittyvistä pyörteistä" (1906) paljastaa nostovoiman mekanismin. Ensimmäisen maailmansodan käynnistyessä hän organisoi lentäjäkoulutuksen teoriakursseja (1915–1919).[1]
Vuonna 1904 Žukovski perusti maailman ensimmäisen aerodynamiikan instituutin Katšinoon Moskovan lähelle.lähde?
Žukovski perusti 1918 TsAGI-instituutin ja toimi sen ensimmäisenä johtajana.[1][2] Hänen oppilaansa Andrei Tupolev oli toinen TsAGIn perustajista ja toimi aluksi sen apulaisjohtajana.[3] Syyskuussa 1920 Žukovski perusti ylemmän sotilasilmailukoulun, "Punalennoston insinöörien instituutin", ja hänestä tuli sen ensimmäinen rehtori. Myöhemmin oppilaitos nimettiin Sotilasilmailun teknilliseksi akatemiaksi. Žukovski kuoli maaliskuussa 1921.[1]
Žukovski oli ensimmäisiä lentokoneen nostovoiman laskemisesta kiinnostuneita insinöörejä. Samaan aikaan Martin Wilhelm Kuttan kanssa hän kehitti Kutta–Žukovski-teoreeman. Näin hän määritteli siipiprofiilin käsitteen.[2]
Žukovskin kunniaksi on nimetty Žukovskin kaupunki Moskovan lähellä sekä Kuun kraatteri. Hänen työtään esitellään myös museossa[1] ja hänelle on nimetty tutkimuslaitos.
.JPG)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Biography of N. Ye. Zhukovsky Scientific and Memorial Museum of Professor N. Ye. Zhukovsky, zhukovskymuseum.ru. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Žukovski Nikolai Jegorovitš (Жуковский Николай Егорович) (1847–1921) авиару.рф/aviamuseum. Viitattu 20.7.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Asif A. Siddiqi: Andrey Nikolayevich Tupolev. Soviet aircraft designer Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 20.7.2022. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Muut | |
