Niilo Oja
| Niilo Oja | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1904 Kannus |
| Kuollut | 28. huhtikuuta 1990 Brisbane Australia |
| Kansalaisuus | australiansuomalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Esikoisteos | Koralliranta ja spinifex, 1972 |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Niilo Alfred Oja (1904 Kannus – 28. huhtikuuta 1990 Brisbane Australia)[1][2][3][4] oli australiansuomalainen siirtolainen ja kirjailija.[5][4] Oja oli kotoisin maanviljelijäperheestä.[6] Hän muutti Australiaan 1927 ja työskenteli lähinnä sokeriruokopelloilla ja kaivoksessa.[3] Hän kirjoitti kertomuksia Finlandia News ja Suomi-julkaisuihin. Hänen teoksensa Koralliranta ja Spinifex (1972) on tunnetuimpia australiansuomalaisten julkaisemia kirjoja.[7] Sen lisäksi hän kirjoitti julkaisemattoman tekstin Laajan maan karikot ja kauneus.[4] Oja sai Australian kansalaisuuden 1946.[8]
Vaikka töitä ei ollut helppo saada, Oja aloitti työt pian Australiaan tultuaan Arvo Pietilän farmilla Silk Oak Creekissä.[9] Jatkosodan syttyessä hän joutui pakkotyöleirille, koska oli vihollismaan kansalainen.[10] Oja palasi Suomeen käymään 39 vuoden kuluttua, vaikka alkujaan oli tarkoitus olla Australiassa vain muutama vuosi.[11]
Oja oppi englannin kohtalaisen helposti, mutta suomi pysyi kuitenkin hänen tärkeimpänä kielenään. Suomalaisen vaimon saaminen ei toteutunut.[11] Vaikeista vuosista hän selviytyi pakenemalla haavemaailmaan ja muistoihin.[12] Hän palasi Suomeen vuonna 1966,[13] mutta lähti pian takaisin Australiaan, koska kokemus Suomesta ei tuntunut hyvältä vaan hän tunsi kotiutuneensa Australiaan.[14] Toisaalta hän kirjoittaa: ”Kun ihminen lähtee kulkemaan, ei ole hyvä missään”.[15]
Koralliranta ja spinifex oli alkuaan päiväkirja, jossa Oja kertoo elämästään sotien välisenä aikana, jolloin oli hänen elämänsä aktiivisin vaihe.[16] Muistiinpanot kattavat hänen elämästään 40 vuoden jakson. Ehdotuksen käsikirjoituksen julkaisemisesta teki australiansuomalaista siirtolaisuutta koskevaa aineistoa tutkinut Olavi Koivukangas, joka oli nähnyt sen Ojalla.[3][6] Kirjoittaminen ajoittuu pääasiassa 1920–1940-luvulle, mutta viimeinen luku on 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta. Punta-Saastamoinen sijoittaa hänet ensimmäisen siirtolaissukupolven kirjoittajiin.[17]
Punta-Saastamoisen mukaan teoksessa on realistista tosiasioiden kuvausta, mutta Oja itse liikkuu haaveissaan.[3] Oja pyrkii selventämään elämäänsä itselleen tulkitsemalla sekä menneisyyttä että kirjoitushetken elämää.[18]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koralliranta ja spinifex, Darra: Suomalainen kulttuuriseura, 1972.
- Corals and Spinifex, kääntäjä: Anne Kiljo, Brisbane, Queensland: Niilo Oja, noin 1980
- Laajan maan karikot ja kauneus, julkaisematon käsikirjoitus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Australiansuomalaiset etsivät itseään: Kulttuurisen identiteetin määrittyminen australiansuomalaisessa kirjallisuudessa. Siirtolaistutkimuksia. Siirtolaisinstituutti A 34, Turku 2010 ISBN 978-952-5889-03-1 (nid.) ISBN 978-952-5889-04-8 (pdf), ISSN 0356-9659 (väitöskirja) Teos verkossa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Queensland Government: Home: Your rights, crime and the law: Births, deaths, marriages and divorces: Family history research service; Niilo Alfred Oja familyhistory.bdm.qld.gov.au. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Find A Grave: Niilo Alfred Oja, Mount Gravatt Cemetery and Crematorium, Mount Gravatt, Brisbane City, Queensland, Australia findagrave.com. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Punta-Saastamoinen s. 128
- ↑ a b c Niilo Oja Austlit. 18.8.2006. St Lucia: The University of Queensland. Viitattu 12.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Breaches of Curfew Order, The Telegraph 31.5.1944, Brisbane, Trove, viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
- ↑ a b Punta-Saastamoinen s. 160
- ↑ Australian suomalaisia yhdistää kaiho Suomeen Sisuradio. 23.2.2011. Sveriges Radio. Viitattu 11.3.2018.
- ↑ Commonwealth Gazette, 5.9.1946 viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 162
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 165
- ↑ a b Punta-Saastamoinen s. 167
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 168
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 169
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 170
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 179
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 107
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 151
- ↑ Punta-Saastamoinen s. 180