Nigerian ihmisryöstöt

Nigerian ihmisryöstöt ovat usein laajoissa määrin tehtyjä koululaisten, opiskelijoiden tai muiden ihmisten kaappauksia. Nigeriassa on siepattu erään arvion mukaan yli 4 000 ihmistä heinäkuun 2023 ja maaliskuun 2024 aikana. Viimeisen 15 vuoden aikana Pohjois-Nigeriassa ihmiset ovat joutuneet aseellisten militanttiryhmien voimakkaiden hyökkäysten kohteeksi.

Aluksi sieppauksia tehtiin pääasiassa koillisissa Bornon, Adamawan ja Yoben osavaltioissa, joissa toimii islamistinen ryhmä, joka tunnetaan nimellä Boko Haram. Ilmaantunut on myös toinen joukko, joka liittyy Islamilainen valtio -ryhmään. Molemmat jihadistiryhmät ovat siepanneet maanviljelijöitä, matkailijoita ja tuhonneet jopa kyliä. Kaapausten kohteiksi tulivat sitten koulut, joita kaappaajat pitävät länsimaisen kasvatuksen kotipaikkoina.

al-Qaidaan liittyvä Ansaru-militanttiryhmä pakotti 7. maaliskuuta 2024 yli 280 8–15-vuotiasta lasta ja joitakin opettajia koulusta läheiseen metsään Kadunan osavaltiossa. Nigerian armeija ilmoitti 24. maaliskuuta palauttaneensa kaikki 17 päivää vangittuina olleet oppilaat, joita olikin 137. Rikolliset olivat vaatineet 690 000 US dollaria 8–15-vuotiaiden lasten vapauttamisesta. Hallitus oli sanonut, että se ei maksa lunnaita. Vapautetut lapset olivat vahingoittumattomia, mutta yksi oppilas, jonka uskotaan olleen 14-vuotias, kuoli pyssymiesten ammuttua hänet.

Keski-Nigerian Nigerin osavaltiossa olevassa Kuchin kylässä kuoli kymmenen ihmistä ja kaapattiin ainakin 160 kyläläistä toukokuun 2024 lopulla. Suuri aseistettujen miesten joukko, joiden arvellaan olevan islamistisesta militanttiryhmästä Boko Haramista, hyökkäsi kylään 24.5. Kidnapatut olivat enimmäkseen naisia ​​ja lapsia, kun taas kuolleiden joukossa oli paikallisia metsästäjiä, jotka turvasivat aluetta.

Tuottoisaa toimintaa

Kaappaustoiminta sai mallin Chibokin tyttökouluun tapahtuneesta hyökkäyksestä vuonna 2014. Pohjois-Nigerian peruskouluihin, lukioihin ja yliopistoihin on hyökätty. Kaappaajat pyrkivät siihen, että vanhemmmat eivät lähettäisi lapsiaan kouluun.

Hyökkääjien ja sieppaajien tarkoituksena on kerätä varoja, jotta he voivat ostaa lisää aseita ja jatkaa rikollista toimintaansa. Heidän menetelmänsä ovat levinneet eri puolille Nigerian pohjoisosia. Rosvoiksi tunnistetut rikollisjoukot ovat omaksuneet lähestymistavan, koska he ovat huomanneet, että koululaisten sieppaukset herättävät usein huomiota ja siten lunnaiden saaminen helpottuu.

Sieppaajia motivoi raha. He yksinkertaisesti kidnappaavat ihmisiä, ja kun heille maksetaan lunnaita, he vapauttavat panttivankinsa. Heillä ei ole poliittista agendaa eikä selkeää johtajuutta.

Hallitus on investoinut paljon aikaa ja rahaa ongelman ratkaisemiseen, mutta silti Pohjois-Nigeriassa on yhteisöjä, jotka tuntevat olonsa suojaamattomiksi. Paikallinen perinteinen päällikkö Jibril Gwadabe sanoo, että rosvous vaivaa paikkakuntaa, koska alueella ei ole turvallisuusjoukkoja.

Yleensä lunnaita vastaan sieppaamiseen Nigeriassa liittyy vain vähän riskejä ja se on korkeita palkkiota tuottavaa liiketoimintaa. Siepatut vapautetaan yleensä rahojen luovuttamisen jälkeen ja tekijöitä pidätetään harvoin, vaikka lunnaiden maksaminen henkilön vapauttamiseksi on tehty laittomaksi.

Sen jälkeen, kun presidentti Bola Tinbu nousi valtaan vuoden 2023 toukokuussa, kaikkiaan yli 4 700 ihmistä on siepattu. Rahalunnaiden lisäksi jengit ovat aiemmin vaatineet elintarvikkeita, moottoripyöriä ja jopa bensiiniä vastineeksi panttivankien vapauttamisesta.

Tausta

Edellytyksiä sieppauksille luo Nigerian heikko talous. Vuoden 2023 aikana hallitus ei kyennyt korjaamaan valuuttaongelmaansa. Ruokien hinnat ovat nousseet pilviin varsinkin syksyn 2023 aikana.

Chatham House -ajatushautomon Afrikka-ohjelman johtaja sanoi, että viimeaikaiset hyökkäykset voivat liittyä Nigerian heikkenevään talouteen ja viranomaisten kyvyttömyyteen häiritä sieppausryhmien toimintaa. Nousevia ruokakustannuksia on pahentanut se, että maanviljelijät eivät ole päässeet pelloilleen kasvattamaan ruokaa, koska he pelkäävät joutuvansa siepatuksi. Laajoilla alueilla aseelliset jengit ovat syrjäyttäneet sekä hallituksen, että perinteiset hallitsijat de facto -viranomaisena. Jengit kiristävät usein rahaa ihmisiltä, mutta kun he eivät pysty viljelemään, tarkoittaa, että käytettävissä on vähemmän varoja, mikä saattaa selittää jengien siirtymisen sieppauksiin.

Jengejä auttaa se, että Nigerian rajat vuotavat ja ne ovat epävarmoja. Islamistinen väkivalta laajemmalla alueella on lisännyt turvattomuutta. Raja-alueiden laajat metsät on muutettu rikollisten toiminnan tukikohdiksi.

Tony Blair Institute for Global Change -instituutin analyytikon mukaan Nigerian on tehtävä yhteistyötä naapuriensa kanssa. "Ilman kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Nigerin, Kamerunin ja Tšadin kanssa, sekä Nigerian rajan luoteisosassa nämä tapaukset toistuvat edelleen." Viranomaisten on myös oltava valmiita saattamaan syylliset oikeuden eteen: "Emme ole koskaan nähneet jengin johtajaa pidätetyn ja asetetun syytteeseen. Se on tuottoisaa. Lisää ihmisiä liittyy siihen ja rankaisemattomuus lisääntyy".

Katso myös

• Ibadanin metsän kauhujen talo

Aiheesta muualla

• Kidnappings now a threat to everyday life in Nigeria, France24 10.3.2024
• Nigeria school abductions: More pupils snatched as army hunts for missing. Al Jazeera 10.3.2024
• Nigeria: Fifteen students kidnapped by armed men, Le Monde 10.3.2024