Nick Carter (muusikko)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nick Carter
Nick Carter vuonna 2011.
Nick Carter vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt28. tammikuuta 1980 (ikä 44)
Jamestown, New York
Ammatti muusikko, sanoittaja, näyttelijä ja tanssija
Muusikko
Taiteilijanimi DJ Nick
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1989–
Tyylilajit pop, poprock
Soittimet laulu, kitara ja rummut
Yhtyeet Backstreet Boys
Levy-yhtiöt Sony BMG/Jive
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
nickcarter.net ja www.nickcarter.com

Nickolas Gene ”Nick” Carter (s. 28. tammikuuta 1980 Jamestown, New York) on yhdysvaltalainen muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja näyttelijä. Hän on Backstreet Boys -poikabändin nuorin jäsen ja hip hop -muusikko Aaron Carterin isoveli. Backstreet Boys -yhtyeen kanssa hän on myynyt yli 100 miljoonaa albumia.

Lapsuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nick Carter syntyi Jamestownissa New Yorkin osavaltiossa.[1] Hänen sisaruksiaan ovat Angel, Leslie, Bobbie Jean (lempinimeltään ”BJ”) ja Aaron. Hänellä on myös vanhempi siskopuoli, Ginger; nuorempi velipuoli, Kaden; ja nuorempi siskopuoli, Taelyn; isänsä uudesta liitosta. Carterin isä on yhdysvaltalainen Robert Eugene Carter ja äiti Jane E. Spaulding on walesilaista, irlantilaista, saksalaista ja englantilaista alkuperää.lähde?

Muutamia vuosia myöhemmin perhe muutti Apollo Beachille Floridaan, ja he ostivat vanhainkodin,[2] jossa Nickin muut sisarukset syntyivät. Carter aloitti koe-esiintymiset elokuvarooleihin 1990-luvun alkupuolella ja esiintyi monissa mainoksissa. Myöhemmin hän esitti Saksikäsi Edward -elokuvassa poikaa joka pelasi taustalla, kun Saksikäsi Edward katsoi ulos ikkunasta. Sanotaan, että Carter tapasi muutamissa koe-esiintymisissä A. J. McLeanin ja Howie Doroughin, ja heistä tuli ystäviä.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carter aloitti muusikon uransa 1980-luvun lopulla ja teki useita coverversioita muiden artistien suosituista kappaleista, kuten ”Breaking Up Is Hard To Do”, ”Uptown Girl” ja ”Hard To Get”. Joitakin kyseisistä kappaleista julkaistiin vuoden 2002 CD:llä BEFORE The Backstreet Boys 1989-1993.

Backstreet Boys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nick Carter esiintymässä Backstreet Boysin kanssa Chilessä vuonna 2009.

Myöhemmin, ystäväkolmikko perusti kolmijäsenisen "mini-bändin" ja alkoi etsiä manageria. He lähestyivät Lou Pearlmania, joka ajatteli heidän kaipaavan neljättä ja viidettä jäsentä. Tämä oli Kevin Richardsonin mahdollisuus liittyä ryhmään. Liittymisensä jälkeen Kevin soitti serkulleen Brian Littrellille, jolloin bändi sai viimeisen jäsenensä. Aluksi ryhmä ei menestynyt Yhdysvalloissa, vaikka ensimmäinen single olikin ollut hitti Orlandon radioasemilla. Sen jälkeen Lou alkoi mainostaa Backstreet Boysia Eurooppaan, missä he nousivat menestykseen vuonna 1995.

Backstreet Boys -poikabändistä nousi valtavan suosittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1990-luvun lopulla ja Carterkin niitti menestystä bändin söpöimpänä jäsenenä ja "sydänten särkijänä".

Vuonna 1999 Carter äänestettiin ensimmäiselle sijalle Teen People -lehden Hottest Teen People Under 21 -listalla, jonka jälkeen lehti nimesi hänet myös suurimmaksi teini-idoliksi. Hänet nimettiin myös People-lehden yhdeksi "50 maailman kauneinta ihmistä" -listalle vuonna 2000. Backstreet Boys vieraili myös televisiosarjassa Sabrina, teininoita.

Sooloura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carter aloitti soolouransa vuonna 2002 julkaistessaan ensimmäisen sooloalbuminsa, Now Or Never. Albumi nousi sijalle 17 Billboard 200 -listalla ja myi kultaa. Samana vuonna Carter nimettiin CosmoGirl-lehdessä "maailman seksikkäimmäksi mieheksi".[3]

Nick Carter aloitti toisen sooloalbuminsa työstämisen vuonna 2003, mutta levytys keskeytettiin kun Backstreet Boys palasi studioon. Aikaisempien levytyssessioiden kappaletta "Let It Go" käytettiin House of Carters -sarjan tunnuskappaleena. Kappaleen sanoittivat Nick Carter, Matthew Gerrard ja Bridget Louise Benenate.[4] Toinen sooloalbumi I'm Taking Off julkaistiin ensin tammikuussa 2011 Japanissa ja toukokuussa Yhdysvalloissa, Saksassa ja muutamissa muissa Euroopan maissa. Muualla Euroopassa albumi julkaistiin saman vuoden syksynä. Carterin mukaan hän teki levyn ennen kaikkea itselleen päästäkseen jaloilleen.lähde?

Carter on myös tehnyt DJ-keikkoja, joissa hän on soittanut myös omia kappaleitaan. Keikoillaan hän käyttää DJ Carter -nimeä.

Tosi-TV

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carter ja hänen sisaruksensa aloittivat tositelevisio-ohjelman nimeltä House of Carters, jonka ensiesitys oli lokakuussa 2006 E!-kanavalla. Sarja kuvaa kaikkia viittä samassa talossa elävää Carterin sisarusta ylä- ja alamäkineen[5]. Sarjasta tehtiin yksi tuotantokausi, jossa on kahdeksan jaksoa.

Näytteleminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carter esiintyi vuonna 2004 kauhuelokuvassa The Hollow ja esiintyi kahdessa jaksossa televisiosarjassa Teinitytön kasvatusopas. Vuonna 2010 hän esiintyi elokuvassa Kill Speed, jossa hänen roolihahmonsa oli pienkonelentäjä. Kyseisessä elokuvassa kuullaan myös Carterin soolokappale ”No More Games”. Carter nähtiin myös MTV:n Moster Island -elokuvassa (2004), jossa hän esitti itseään.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveysongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carterilla tiedetään olleen ongelmia huumeiden ja alkoholismin kanssa. Hän sanoo päässeensä kuiville sen jälkeen, kun hänellä todettiin sydänlihassairaus. Hän ymmärsi voivansa kuolla ellei hän tekisi rajua muutosta elämäntavoissaan.[6] Carterin mukaan kuntoilu paransi hänen itsetuntoaan, ja hän päätyikin korvaamaan juhlimisen ja alkoholin juomisen terveellisemmillä asioilla, kuten liikunnalla ja videopeleillä.[7]

Ihmissuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2008 Carter vahvisti seurustelevansa fitness-asiantuntija Lauren Kittin kanssa. Pari kihlautui helmikuussa 2013, ja he menivät naimisiin huhtikuussa 2014.

Hyväntekeväisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carter julkistettiin 17. toukokuuta 2007 UNEP:in delfiinin vuoden erikoislähettilääksi. Hän aikoi levyttää uuden kappaleen ja tehdä videon, jonka kaikki tuotot menisivät tähän projektiinpäivitettävä.[8]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Backstreet Boys

Albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Help Me" (2002)
  • "Do I Have to Cry for You" (2002)
  • "I Got You" (2003) - #74 Itävallassa, #87 Saksassa

Bonus-, B-puoli- ja ei-albumilla-kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Don't Walk Away
  • End Of Forever
  • Forever Rebel
  • Love To Love (Backstreet Boys)
  • Not Like You
  • Payback
  • Rockstar Baby
  • Scandalicious
  • Shout
  • There For Me feat. Melissa Schuman
  • Say Goodbye Tommy Leen kanssa
  • Scream
  • Beautiful Lie (Duetto kappale Jennifer Paigen kanssa) Julkaistu I'm Taking Offin EU versiolla.
  • European Girls
  • No More Games (Elokuvasta Kill Speed)

Elokuvat ja televisiosarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: nämä taulukkoon
  • The Hollow ... Brody - ABC:n Kauhuelokuva (2004)
  • Kill Speed ... Foreman - (2010)
  • Moster Island ... Omaitse - (2004)(Music Television Movie)
  • American Dreams ... Jay Black - (2002)(soldier boy)
  • Teinitytön kasvatusopas... Ben Hatcher - (2003)
  • House of Carters ... Omaitse - (2006) Ohjelmaan osallistuivat kaikki Carterin sisarukset: Angel, Aaron, BJ ja Leslie. 8-osainen sarja esitteli Carterin perheen arkea.
  • Judgement ... - (1990)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Netter, Matt: Backstreet Boys * Aaron Carter, s. 38. New York: Pocket Books, 1999. ISBN 0-671-03539-8 (englanniksi)
  2. ↑ Netter, Matt: Backstreet Boys * Aaron Carter, s. 8. New York: Pocket Books, 1999. ISBN 0-671-03539-8 (englanniksi)
  3. ↑ Lo, Sandy: Nick Carter Talks “Now Or Never” and Being the Sexiest Man Alive Interview. 22.10.2002. Star Shine Magazine. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Let It Go ascap.com. Viitattu 4.10.2009.
  5. ↑ Nick And Aaron Carter Get Real ShowBuzz. 12.7.2006. CBS News. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
  6. ↑ Nick Carter: Alcohol and Drugs Almost Killed Me Articles. 5.2.2009. People.com. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Nick Carter Opens Up About "Excessive" Drug, Alcohol Use News. 19.2.2009. U.S. Magazine. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)
  8. ↑ Pop Superstar Nick Carter to Help Wild Dolphins and Oceans Articles. 16.5.2007. Newswise. Viitattu 4.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nick Carter (muusikko).
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nick_Carter_(muusikko)&oldid=22463684”