Nettoveroaste
Nettoveroaste on kansantalouden tunnusluku, joka mittaa verojen ja pakollisten maksujen osuutta bruttokansantuotteesta tulonsiirtojen jälkeen. Nettoveroaste saadaan, kun bruttoveroasteesta vähennetään julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamien tukipalkkioiden sekä tulon- ja pääomansiirtojen osuus. Nettoveroasteesta ei kuitenkaan vähennetä vapaaehtoisia rahamääräisiä sosiaalietuuksia.[1][2]
Nettoveroasteeseen vaikuttavat tulonsiirrot sekä se, tuotetaanko sosiaali- ja terveyspalvelut julkisella vai yksityisellä puolella.[3]
Vuonna 2015 nettoveroaste oli Suomessa 17,6 %.[1] Nettoveroaste pieneni Suomessa 1990-luvun lamavuosina tuntuvasti, kun tulonsiirrot paisuivat.[3]
Nettoveroasteen voi laskea seuraavalla kaavalla: [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Verokertymä 92 miljardia euroa vuonna 2015 Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 8.1.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Nettoveroaste | Käsitteet | Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ a b Suomi mustaa turhaanmainettaan verovertailuissa Ilta-Sanomat. 5.2.2002. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Tilastokeskus: Verot ja veronluonteiset maksut 29.10.2024. Tilastokeskus. Viitattu 30.10.2024.