Netled
| Netled Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 2007 |
| Perustaja | Esa Kivioja |
| Toimitusjohtaja | Niko-Matti Kivioja |
| Kotipaikka | Kankaanpää[1] |
| Toimiala | sähkötekninen suunnittelu[1] |
| Tuotteet | suljettujen tilojen viljelyratkaisut[2] |
| Liikevaihto | 767 000 € (09-2020)[3] |
| Liikevoitto | -1,05 milj. € (09-2020)[3] |
| Henkilöstö | 11 (09-2020)[3] |
| Omistaja | muun muassa Kiviojan perhe[2] |
| Kotisivu | https://netled.fi/ |
Netled on suomalainen yritys, joka kehittää vertikaaliviljelyyn eli suljetun tilan monikerrosviljelyjärjestelmiin tarkoitettuja laitteistoja ja valaisinratkaisuja[3] sekä kasvihuoneisiin tarkoitettuja ledvalaisinjärjestelmiä.[4][5][6]
Yhtiön toimitilat sijaitsevat Pirkkalassa.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2007-2014
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esa Kivioja perusti Netledin vuonna 2007 luomutomaattiviljelmänsä yhteyteen.[7] [8] Hänellä oli ollut vuodesta 1987 lähtien kasvihuone Honkajoella.[7] Kiviojan poika Niko Kivioja opiskeli automaatiotekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa.[9][8][7][4] Kun sähkön hinta nousi, Kiviojat miettivät kannattaako tomaatinviljelyä jatkaa. Niko Kiviojan ollessa yliopistovaihdossa Malesiassa, hänen isänsä pyysi tutustumaan paikalliseen ledtuotantoon.[8] Netledin kehittämän ledejä hyödyntävän valaisinverkon avulla tomaatin satotaso nousi kymmenyksen[7] ja kulutetun sähkön määrä puolittui.[10] Kiviojan luomutomaattitarha oli Suomen suurin.[9]
Vuonna 2011 Esa Kivioja myi KKK-Vihannes Oy -nimisen luomutomaattiyhtiönsä Ikaalisten Luomulle[11] ja siirtyi Netledin hallituksen puheenjohtajaksi. Netled alkoi keskittyä uuden toimitusjohtajan, diplomi-insinööri[6] Niko Kiviojan johdolla ledejä hyödyntäviin valaisimiin. Myös Esa Kiviojan molemmat tyttäret työskentelivät yrityksessä.[8] Led-valaistusjärjestelmää alettiin myydä muille kasvihuoneyrittäjille[7] seuraavana vuonna.[2]
2015-
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurteholedien myötä Netled alkoi kehittää vertikaaliviljelyteknologiaa vuonna 2015 Tekes-rahoituksen avulla.[3] [7] Teknologia saavutti silloin tason, jolla siitä tuli kilpailukykyistä perinteisten viljelytapojen kanssa.[12] Yhtiön ensimmäinen kaupallinen vertikaaliviljelyprojekti oli pinta-alaltaan 500 neliömetriä, ja se kuului vuonna 2015 Euroopan suurimpiin.[7]
Vuonna 2017 yhtiö rakensi vanhan testilaitoksensa jatkoksi aiempaa suuremman sisäviljelmän.[13] Yritys oli toimittanut valaisinratkaisujaan noin 15 suomalaiseen puutarhaan ja sillä oli yksittäisiä asiakkaita ulkomailla.[8] Joulukuussa Netled pääsi Sitran listalle yhtenä kiinnostavimmista kotimaisista kiertotalousyhtiöistä[14] ja yhtiön toimitusjohtaja Niko Kivioja sai kutsun Linnan juhliin.[9] Yhtiössä työskenteli Kiviojan lisäksi myös hänen kaksi siskoaan, jotka kuuluivat yhtiön perustajaosakkaisiin.[8] Vuoden liikevaihto oli lähes miljoona euroa.[7]
Vuonna 2018 yhtiöllä oli tuotantolaitos Britanniassa.[15] Loppuvuonna Netled keräsi rahoituskierroksen avulla 1,6 miljoonan euron pääoman[7], jota haettiin markkinointiin ja rekrytointeihin.[16] Joukkorahoituskierrokseen osallistui 163 piensijoittajaa.[2]
Vuoteen 2019 mennessä suurin vertikaaliviljemäprojekti, jossa oli hyödynnetty Netledin teknologiaa, oli Lapinjärvelle rakennettu Robbes Lilla Trädgårdin ja Fujitsun 4 400 neliön vertikaaliviljelmä.[7] [17]Netledin yhdeksästä työntekijästä puolet toimi tuotekehityksen parissa.[2]
Vuonna 2020 Suomessa toimi viisi kaupallisesti toimivaa vertikaaliviljelylaitosta. Netled teki yhteistyötä niiden kaikkien kanssa.[12]
Vuonna 2021 Netled toimitti ensimmäisen vertikaaliviljemälaitoksensa Kanadaan.[18] Kesäkuussa Netled ja ruotsalainen yrittitoimittaja Oh My Greens (OMG) tekivät 15 miljoonan euron arvoisen sopimuksen, jonka mukaan Netled toimittaisi OMG:lle Vera-vertikaaliviljelylaitoksia, huolehtisi laitosten teknisistä huoltopalveluista ja viljelykonsultoinnista.[3]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön toimisto ja teknologiakeskus sijaitsevat Pirkkalassa lentoaseman lähellä.[9][4] Tiloissa testataan teknologiaa käytännössä. Asiakkaille voidaan kertoa esimerkiksi se, kuinka nopeasti ja millä hinnalla basilika tai jokin muu haluttu tuote voidaan kasvattaa.[18]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Netledillä on asiakkaita Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Kanadassa, Puolassa ja Ruotsissa.[18]
Led-valaisimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Netled suunnittelee, valmistuttaa ja myy kasvinvalotukseen suunniteltuja valaisimia. Led-teknoloagiaa hyödyntäviä valaisimia alettiin kehittää, koska kasvihuoneissa perinteisesti käytettävien suurpainenatriumvalojen sähkönkulutus oli huomattavan suuri.[8] Ledivalolla kasvatetut kasvit välttyvät auringonvalon lämpösäteilyn aiheuttamalta suurelta haihdutukselta. Ledivalojärjestelmää hyödyntävässä kasvihuoneessa kasvaneet kasvit sisältävätkin vähemmän vettä.[6]
Netled suunnittelee tai toimittaa myös hybridivalaistusjärjestelmiä, joiden käyttö tulee täysledivalotusta edullisemmaksi.[13]
Vera-kasvatusjärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 Netled kertoi sen päähuomion olevan isoissa viljelyjärjestelmissä, jotka tuottavat vuodessa noin 1,6 miljoonaa salaattia tai yrttiä. Se tarjosi myös pienempiä järjestelmiä, joilla saattoi tuottaa vuositasolla noin 70 000 kasvia.[7] Tuotteet on suunniteltu vientiin, esimerkiksi teolliseen ruuantuotantoon keskittyneille asiakkaille.[4] Pitkälle automatisoidun järjestelmän avulla esimerkiksi suurien jakelijoiden tukkuliikkeet voivat alkaa tuottaa itse kasveja varastoillaan, jolloin ne säästävät kuljetuskustannuksissa.[19]
Netled testaa Pirkkalan hallissaan[12] Vera-tuotenimellä myymäänsä ja valmistuttamaansa vertikaalista kasvatusjärjestelmää.[7] [2]
Vertikaaliviljelyssä hyödynnetään led-valoa lyhytvartisten ruokakasvien kasvattamiseen sisätiloissa[7], yleensä useassa kerroksessa [4]. Menetelmä eroaa perinteisestä viljelystä siinä, että sen avulla voidaan välttää vaihtelevan sään viljelyyn aiheuttamat haasteet kuten sateet, kuivuus ja ilmansaasteet.[7] Menetelmä ei myöskään tuota hiilidioksidipäästöjä ulkoilmaan.[12]
Menetelmä eroaa myös perinteisestä kasvihuoneviljelystä. Kasvihuoneessa yhden salaattikerän kasvattamiseen kuluu energiaa noin 2,6 kilowattituntia, kun taas Pirkkalan tuotantotilassa sama aikaansaadaan yhdellä kilowattitunnilla.[12] Netledin mukaan myös sadosta tulee suurempi ja se valmistuu nopeammin.[7] Verassa kasvit kasvatetaan pienissä ruukuissa, jotka liikkuvat kasvatuskouruissa halutulla nopeudella.[4][7] Saavuttuaan linjaston toiseen päähän ne ovat valmiita kerättäväksi. Punaiset ledit antavat kasveille kasvuenergiaa, sinisillä ledeillä taas optimoidaan niiden kasvua. Ihmissilmää varten tilassa on myös valkoisia ledivaloja, joita ilman esimerkiksi vihreät kasvit näyttäisivät mustilta.[7] Järjestelmällä voidaan säädellä automaattisesti muun muassa valon määrää ja kertymää, hiilidioksidin määrää, sekä kasteluiden määrää ja kestoa.[7] Netled myy koelaitoksessaan kasvattamansa kasvit, kuten timjamin ja lehtipersiljan[7], paikalliselle ruokakauppiaalle.[12]
Netled minimoi veden kulutusta ottamalla kasvien haihduttaman veden talteen ja hyödyntämällä sitä kasvien kastelussa.[12] Kasvattamiseen käytetyt tuhannet[7] ledit pitävät myös hallin lämpimänä.[12] [13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Netled Oy www.finder.fi. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f Voiton tavoittelu tulee vasta toisena – tärkeintä pysyä teknologian kärjessä Y-Studio. 21.5.2019. Arkistoitu 12.8.2021. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f Pirkkalalainen vertikaaliviljelyä kehittävä yritys teki 15 miljoonan euron sopimuksen ruotsalaisyhtiön kanssa – ”Ala on kypsä, ja tähän kannattaa alkaa investoimaan rahaa” Aamulehti. 15.7.2021. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f g Voiko mullistava viljelytapa ratkaista maailman ruokakriisit? Suomesta on tullut futuristiselta näyttävän vertikaaliviljelyn edelläkävijä Helsingin Sanomat. 2.1.2020. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Pekka Ruissalo: Vuonna 2021 saa Pirkanmaan Prismoista vertikaaliviljeltyä salaattia – "Jokaiselle kasvilajille on oma valospektrinsä" Tamperelainen. 18.12.2020. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c Tamperelaisyhtiön toimitusjohtaja sai kutsun Linnan juhliin – syynä auringon korvaavat led-valot Aamulehti. 10.11.2017. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Täydessä kontrollissa violettien valojen loisteessa kasvaa herkkuja – Pääsimme koelaitokseen Pirkkalaan, jonne saapuvat seuraavaksi japanilaiset Aamulehti. 7.5.2019. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f g Niko Kivioja kehittää teknologiaa, jonka avulla kasvit kasvavat ilman luonnonvaloa – ja lähes ilman vettä Helsingin Sanomat. 29.7.2017. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d Toimitusjohtaja Niko-Matti Kivioja sai kutsun Linnaan ylojarvenuutiset.fi. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Kasvihuoneiden hiilijalanjälkeä kutistetaan led-valoilla Yle Uutiset. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Neljä kokemusta Euroopasta Helsingin Sanomat. 23.9.2012. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c d e f g h Pirkkalassa yrtit kasvavat ilman auringonvaloa – vertikaaliviljelyssä säästyy vettä, energiaa ja maaperää Yle Uutiset. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c Pekka Leiviskä: ”Markkina näyttää nyt todella kuumalta” - sijoittajat innostuivat ruuasta Kauppalehti. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Saara Koho: Sitra: Nämä ovat Suomen kiinnostavimmat kiertotalousyhtiöt Talouselämä. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ "Maailmasta puuttui tapa antaa palautetta helposti" – Kolme erikokoista pirkanmaalaisyritystä kertoo, miten nollasta lähdetään kohti suurta ja miten sen voi saavuttaa Aamulehti. 5.12.2018. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Kari Happonen: Suomalaisyritys uskoo vertikaaliseen viljelyyn: ”Eliminoimme luonnonvoimariskin” Kauppalehti. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Elina Lappalainen: Näyttelijäksi opiskellut Robert Jordas sai kasvihuoneelleen rahoittajan Japanista: ”Huomasimme, että suomalainen kasvihuonetuotanto on tehokkaampaa” Talouselämä. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c Riina Haapala: "Me ollaan teknologiafirma isolla T:llä" – Yrtit kasvavat Pirkkalassa 4 kerroksessa Tamperelainen. 18.2.2021. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Pekka Leiviskä: Isot tukkuliikkeet syrjäyttävät pienviljelijät Kauppalehti. Viitattu 12.8.2021.