Marian kiitosvirsi (Magnificat)
Marian kiitosvirsi eli Marian kiitoslaulu eli Neitsyt Marian ylistysvirsi (lat. Magnificat) on Luukkaan evankeliumin ensimmäisessä luvussa (jakeet 46–55) oleva runoelma, jonka neitsyt Maria lausuu Johannes Kastajan äidille Elisabetille.
Marian kiitosvirren teksti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marian kiitosvirsi suomeksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]– Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,
sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.
Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,
sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja.
Hänen nimensä on pyhä,
polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa
niille, jotka häntä pelkäävät.
Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja,
hän on lyönyt hajalle
ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.
Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan
ja korottanut alhaiset.
Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,
mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,
hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,
niin kuin hän on isillemme luvannut.
Marian kiitosvirsi latinaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Vulgata)
Magnificat anima mea Dominum;
Et exultavit spiritus meus in Deo salutari meo,
Quia respexit humilitatem ancillae suae; ecce enim ex hoc beatam me dicent omnes generationes.
Quia fecit mihi magna qui potens est, et sanctum nomen ejus,
Et misericordia ejus a progenie in progenies timentibus eum.
Fecit potentiam in bracchio suo;
Dispersit superbos mente cordis sui.
Deposuit potentes de sede, et exaltavit humiles.
Esurientes implevit bonis, et divites dimisit inanes.
Suscepit Israel, puerum suum, recordatus misericordiae suae,
Sicut locutus est ad patres nostros, Abraham et semini ejus in saecula.
Läntisten kirkkojen,katolisessa ja luterilaisessa hetkirukousperinteessä magnificat luetaan tai lauletaan ehtoopalveluksessa eli vesperissä ja sen loppuun liitetään "Kunnia" (Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.[1]. Ortodoksisessa perinteessä se luetaan aamupalveluksessa siten, että jokaisen säkeen väliin lisätään:lähde?
»Me ylistämme sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi, sinua puhdas Neitsyt, Sanan synnyttäjä, Sinua totinen Jumalansynnyttäjä.lähde?»
Magnificat musiikissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magnificatin tekstin ovat säveltäneet monet säveltäjät. Muun muassa
- Johann Sebastian Bach (BWV 243, BWV 243a, BWV 10 "Meine Seel erhebt den Herren)", BWV Anhang 21 "Kleines Magnificat")
- Francesco Durante
- Gottfried Augist Homilius (HoWV IV.3, HoWV IV.4, HoWV IV.5, HoWV IV.6)
- Johann Kuhnau
- Leonardo Leo
- Claudio Monteverdi (Vespro Della Beata Verginen osana),
- Wolfgang Amadeus Mozart (Vesperae de Dominican, KV 321 osana, KV. 193)
- John Rutter (1990)
- Sergei Rahmaninov (osana vigiliapalvelustaan)
- Antonio Vivaldi (RV 610. RV 611)
- Charles Villiers Stanford
- Jan Dismas Zelenka (a-moll, ZWV 106; C-Dur, ZWV 107; D-Dur, ZWV 108)
Suomalaisia säveltäjiä [2]
- Eero Erkkilä
- Gottfried Gräsbeck (1983)
- Kaj-Erik Gustafsson
- Pekka Kostiainen
- Einojuhani Rautavaara (1979)
Magnificat virtenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on Marian kiitosvirrestä mukaelmana virsi 50, "Jumalaa kiittää sieluni". Sen sävel on sama kuin jouluvirressä Enkeli taivaan.[3] Sen on säveltänyt myös Eero Väätäinen 2003.[4]
Jumalanpalveluslaulujen osastossa on virsi 803, Marian kiitoslaulu, etenkin rukoushetkissä käytettäväksi kahden ryhmän vuorolauluna.[5]
Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa se on numero 675, sävelmämä VIII psalmisävelmä sekä Trond Kvernon 1985 kirjoittama sävelmä. Magnificatin tekstiin, joskin vapaasti tulkittuna pohjautuu Olov Hartmanin 1964 kirjoittama virsi numero 482 "Autuas ja armoitettu". Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila 1999.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikija I. Jumalanpalvelusten kirja, s. 92. Kirjapaja, 2000. ISBN 978-951-607-668-6
- ↑ Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen: Kirkkomusiikki, s. 538,539,565. (Suomen musiikin historia) WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X
- ↑ Virsi 50 Jumalaa kiittää sieluni, Virsikirja.fi, viitattu 10.12.2019
- ↑ Marian kiitosvirsi, Evl.fi, viitattu 10.12.2019
- ↑ 803 Kristusta, vapahtajaamme, Virsikirja
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marian kiitosvirsi (Magnificat) Wikimedia Commonsissa
