Neil Swainson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neil James Sinclair Swainson (s. 15. marraskuuta 1955 Victoria, Brittiläinen Kolumbia) on kanadalainen kontrabasisti ja säveltäjä. Hän opiskeli lyhyesti Robert Meyerin johdolla Victoriassa, mutta on pitkälti itseoppinut. Soitettuaan vuosina 1975–1977 Paul Hornin kvintetissä hän muutti Torontoon. Vuosina 1978–1982 hän oli Moe Koffmanin kvintetin jäsenenä, ja hän myös toimi sidemanina Joanne Brackeenin, Doc Cheathamin, George Colemanin, Al Cohnin, Johnny Griffinin, Jay McShannin, Bob Moverin ja Red Rodneyn kaltaisten yhdysvaltalaismuusikoiden kanssa.[1]

Vuosina 1983–1987 Swainson teki yhteistyötä trumpetisti Woody Shawin kanssa. Vuodesta 1985 alkaen hän ajoittain tuurasi Don Thompsonia George Shearingin kokoonpanossa, jossa hänestä lopulta tuli Thompsonin seuraaja vuonna 1988. Shearingin kanssa Swainson on esiintynyt Yhdysvalloissa, Euroopassa, Australiassa ja Japanissa.[1]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.