Nazaire LeVasseur
Louis Nazaire Zéphirin LeVasseur (6. helmikuuta 1848 Québec City – 8. marraskuuta 1927 Québec City) oli kanadalainen historioitsija, urkuri, viulisti, kontrabasisti ja säveltäjä. Hän aloitti musiikinopintonsa 5-vuotiaana Antoine Dessanen johdolla. Viimeistellessään akateemisia opintojaan Québecin seminaarissa ja ottaessaan lääketieteen kursseja Lavalin yliopistossa hän samalla sai opetusta pianon- ja urkujensoitossa sekä Joseph Lyonnaisin johdolla viulunsoitossa.[1]
Vuonna 1867 LeVasseur pääsi L'Événement-lehden toimittajaksi, ja vuosina 1872–1878 hän oli sen päätoimittaja. Vuonna 1869 hän oli mukana perustamassa Sainte-Cécilen musiikkiseuraa, jota hän johti vuosina 1873–1890. Hän oli myös perustamassa Septuor Haydnia. Hän johti vuonna 1878 Félicien Davidin La perle du Brésilin esityksen ja seurasi vuonna 1872 Dessanea Saint-Roch-kirkon urkurina.[1]
Vuonna 1880 LeVasseur toimi kansallislaulun tilaamista varten perustetun musiikkikomitean sihteerinä. Hän soitti kontrabassoa Québecin sinfonisessa seurassa ja toimi sen varapuheenjohtajana. Hänen omien sävellystensä joukossa on lauluja, romanssi jousikvintetille ja sotilasmarssi. Hän palveli asevoimissa ja eteni majuriksi.[1]
LeVasseurin historiallisten ja maantieteellisten artikkeleiden sarja julkaistiin vuosina 1884–1913 Bulletin de la Société de géographie de Québecissä. Hänet muistetaan kuitenkin parhaiten vuosina 1919–1922 tehdystä työstä La Musique -lehden sarjassa Musique et musiciens à Québec ja Réminiscences d'antanissa. La Musique -lehden sarjasta Musique et musiciens à Québec: souvenirs d'un amateur ja Réminiscences d'antanista.[1]
