Naulajärvi
| Naulajärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Jällivaara |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Naulajoen valuma-alue |
| Laskujoki | Naulajoki Lompolojärveen |
| Järvinumero | SE741851-173819 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 373 m mpy. [1] |
| Pituus | 1,711 km [2] |
| Leveys | 1,171 km [2] |
| Rantaviiva | 5,021 km [1] |
| Pinta-ala | 1,317 km² [1] |
| Valuma-alue | 10,51 km² [3] |
| Keskivirtaama | noin 0,2 m³/s [a] |
| Saaria | 2 |
 Naulajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Naulajärvi on Ruotsissa Norrbottenissa Jällivaaran kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[3][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naulajärvi on 1,7 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 132 hehtaaria eli 1,32 neliökilometriä. Se sijaitsee Nattavaaralta 8 kilometriä koilliseen. Kauempana idässä kohoaa Naulavaara, joka kohoaa maastossa 45 metrin korkeuteen. Järven ympäristö on alavaa ja tasaista, vaikka järven länsipuolelta kulkee harjujakso etelästä pohjoiseen päin. Alue moreenipeitteelle muodostunutta suomaata, jonka pohjoispuolta kutsutaan Naulavuomaksi ja eteläpuolta Hukanvuomaksi. Järvessä on yksi pahoin soistunut saari, jonka halkaisija on 170 metriä, ja toinen pienempi suosaari. Järven kaikkia rantoja kiertää hetteikköinen suovyöhyke ja monessa suunnassa aukeaa avosuo. Järvi vaikuttaa ilmakuvien perusteella olevan rannoiltaan matala, sillä niitä kiertää leveä vesikasvillisuuden vyöhyke järven ympäri. Länsirannan vierestä kulkevan harjun päällä on etelästä tieltä alkava polku, mutta järvelle ei tule muuten tietä. Järvi on rakennuksista täysin autio.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,2 %), turve (6,5 %), hiekka tai sora (1,4 %), siltti (2,8 %) ja kallio (10,0 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naulajärvi kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Rånejoen sivujoen Venetjoen valuma-alueeseen [4]. Venetjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 424 neliökilometriä (km²), joka on noin 10 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Venetjoen keskivirtaama (MQ) sen joensuussa on 4,6 m³/s [5][6]. Naulajärvi on Naulajoen lähdejärvi ja sen valuma-alueen pinta-ala on 10,51 km². Järven keskivirtaama arvioidaan olevan 0,16 m³/s [a]. Järveen tulee vain kaksi kartoissa merkittyä puroa. Itäinen laskee Naulavaaran juurelta lyhyenä purona suon läpi järveen. Itäinen laskuoja alkaa 600 metrin päässä Vuomajärvestä ja laskee Naulajärven länsirantaan. Puron valuma-alueella sijaitsevat lisäksi, Kenttäjärvi, josta tulee oma laskupuro, Ahopäänjärvi sekä vielä muutama lampi lisää. Laskujoki Naulajoki alkaa etelärannasta ja se virtaa aluksi yli kolme kilometriä etelään, jossa siihen yhtyy idästä tuleva Karkulasjoki. Naulajoki jatkaa sitten länteen ja laskee Lompolojärveen, josta vesireitti jatkaa Nattajokena Venetjokeen pari kilometriä Nattavaaran luoteispuolella. Venetjoki puolestaan yhtyy Rånejokeen aivan Nattavaaran itäpuolella. Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][7][6][3]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 9.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Naulajärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Naulajärvi (SE741851-173819) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 9.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 9.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 9.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Venetjoki (SE741736-172943) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 9.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 9.12.2020 (ruotsiksi)