Napa-alue
Napa-alueilla tarkoitetaan Maan maantieteellisiä napoja ympäröiviä alueita. Napa-alueiden keskuksina ovat pohjois- ja etelänapa. Etelänapaa ympäröi Etelämanner, pohjoisnapaa Pohjoinen jäämeri, joka on tosin enimmäkseen ympärivuotisen jään peitossa. Etelämannerta peittää mannerjäätikkö.
Pohjoista napa-aluetta kutsutaan usein arktiseksi alueeksi tai vain Arktikseksi ja eteläistä Antarktikseksi. Antarktiksen rajaksi määritellään usein 60. eteläinen leveyspiiri tai siihen käsitetään kuuluvan vain Etelämanner. Arktiselle alueelle on useita määritelmiä: joskus rajaksi määritellään pohjoinen napapiiri,[1] joskus 60. pohjoinen leveyspiiri[2] tai metsänraja[3].
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maan pyörähdysakselin kallistuskulma on syynä siihen, että napa-alueet ovat muita maapallon alueita kylmempiä.[4] Napa-alueille saapuva auringonsäteily joutuu kulkemaan ilmakehässä pidemmän matkan ennen pääsyä maan pinnalle ja se leviää laajemmalle alueelle kuin päiväntasaajalla. Vuotuinen vaihtelu päivän pituudessa on suuri: talvella kaamosaikaan aurinko ei nouse lainkaan, kesällä se paistaa ympäri vuorokauden. Lisäksi jäällä ja lumella on korkea albedo eli ne heijastavat suuren osan auringonsäteilystä takaisin.[5]
Napa-alueiden ilmastoa luonnehtivat äärimmäisen kylmät lämpötilat ja pienet sademäärät. Sadanta on vähäistä siksi, että kylmä ilma ei voi sisältää yhtä paljon vesihöyryä kuin lämmin. Maailman kylmin lämpötila −89,2 °C on mitattu Etelämantereella, Vostokin tukikohdassa. Nykyään napa-alueet ovat lämpenemässä, todennäköisesti ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vuoksi. Ilmaston lämpeneminen pienentää erityisesti pohjoisen merijään peittävyyttä.
Maan maantieteellisten napojen lähellä sijaitsevat myös magneettiset navat. Aurinkotuulen hiukkasten törmääminen Maan ilmakehään lähellä magneettisia napoja aiheuttaa revontulet.
Muut taivaankappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinkokunnan muiden planeettojen ja kuiden napa-alueilla on myös kiinnostavia piirteitä. Maan Kuun napa-alueilla arvellaan olevan vesijäätä kraattereissa, joihin suora auringonvalo ei koskaan osu. Marsin napa-alueet ovat hiilidioksidijään ja vesijään peitossa. Uranuksen pyörähdysakselin poikkeuksellinen kallistuskulma puolestaan aiheuttaa sen, että Uranuksen vuosikymmeniä kestävän vuoden aikana molemmat navat osoittavat vuorotellen suoraan Aurinkoon.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Welcome to ArcticWorld ArcticWorld. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Arctic Glossopedia. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Arctoc Treeline Athropolis. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Compare the Poles: Seasons Polar Discovery. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
- ↑ The Science Of Why The North Pole Is Cold Forbes. 19.12.2016. Viitattu 13.6.2017. (englanniksi)
