Nakkilan kirkonkylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nakkilan kirkonkylä
Nakkilan kirkonkylän ilmakuva, etualalla Kokemäenjoki (2022).
Nakkilan kirkonkylän ilmakuva, etualalla Kokemäenjoki (2022).

Nakkilan kirkonkylä

Koordinaatit: 61.3679°N, 22.0027°E

Valtio Suomi
Maakunta Satakunta
Kunta Nakkila
Kirjallinen maininta 1548
Hallinto
 – Asutustyyppi kirkonkylä, osa Porin keskustaajamaa











Nakkilan kirkonkylä on Nakkilan kunnan kuntakeskus Satakunnan maakunnan keskivaiheilla, linnuntietä noin 17 kilometriä maakuntakeskus Porista kaakkoon. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella.[1][2][3][4]

Nakkilan kirkonkylä muodostaa nykyisin osan laajemmasta Porin keskustaajamasta, josta Nakkilan kuntaan sijoittuvien asukkaiden osuus oli 4 262 asukasta vuoden 2012 alussa. Esimerkiksi vielä 1980-luvulla Nakkilassa oli neljä erillistä taajamaa: Arantila eli kirkonkylä (2 520 as., 1980), Ruskila (461 as.), Viikkala (303 as.) ja Pyssykangas (216 as.).[1] Näistä kolme suurinta ovat nykyisin yhdistyneet osaksi Porista Harjavaltaan ulottuvaa Porin keskustaajamaa.

Nakkilan kirkko (1937) lähiympäristöineen.
Nakkilan kirkonkylää lähistöineen ilmakuvassa (2022). Historiallisen Kokemäenjoen Kirkkosaaren läheisyys käy ilmi kuvasta (klikkaa kuvaa suuremmaksi); saari näkyy kuvassa hieman taajaman yläpuolella.

Nakkilan kunnan asutushistoria ulottuu kauas kivikautiseen Kiukaisten kulttuurin aikakauteen (2000-1300 eaa.). Pronssikautisia kivistä koottuja hautaröykkiöitä, hiidenkiukaita (1500-400 eaa.) on löydetty yli sata.[1] Nakkilan kylistä vanhimpia ovat Leistilä, Masia, Ruskila, Tattara ja Viikkala, jotka oli asuttuja jo varhaisella keskiajalla. Kartanoista Anola Kokemäenjoessa sijaitsevine Kirkkosaarineen (joka oli perimätiedon mukaan Ulvilan vanhan kirkon sijaintipaikka) oli 1200-luvulla huomattava kirkollinen keskus ennen Ulvilan ja Porin kaupunkien perustamista.[1] Kirkkosaari sijaitsee vain kaksi kilometriä nykyisestä Nakkilan kirkosta pohjoiseen.[2]

Nakkilan kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1548 (Nacke by) ja 1552 (Nackila).[3] Kylä kuului tuolloin Ulvilaan ja Ulvilan seurakuntaan. Rukoushuonekunta Nakkilaan muodostettiin 1763, kappeliseurakunta 1764 omine kirkkoineen (Nakkilan aiempi kirkko 1764) ja itsenäinen Nakkilan seurakunta 1861.[3][1] Nykyinen Nakkilan kirkko edustaa funktionalistista tyyliä (1934, suunnittelijanaan arkkitehti Erkki Huttunen).[1]

Nakkilan kylännimi on toiminut pohjana pitäjännimelle. Kylännimi perustuu ilmeisesti talonnimeen Nakkila. Talonnimi saattaa olla johdettu esimerkiksi saksalais- tai ruotsalaisperäisestä Nacke-henkilönimestä muodossa Nakke, Nakki tai jotain vastaavaa.[3]

  1. a b c d e f Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1984 (ISBN 951-1-07703-1, viitattu 13. elokuuta 2022), Nakkila , s. 201-204 (Osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa)View and modify data on Wikidata
  2. a b Nakkila (etäisyyksistä osa saatu Karttapaikan mittaustyökalun avulla) Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 13.8.2022.
  3. a b c d Sami Suviranta (SBS): Nakkila (s. 285) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 13.8.2022.
  4. Nakkila (myös MML:n Nimistön tietokortti: Nakkila. Kaupunkialue tai taajama) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 13.8.2022.