Nakki
Nakki on pienikokoinen ruokamakkara. Nakin ja makkaran välistä eroa ei ole virallisesti määritelty.[1] Sitä syödään usein pikaruokana, keitettynä, paistettuna tai höyrytettynä, sellaisenaan tai esimerkiksi perunasoseen kanssa. Nakeista voi tehdä esimerkiksi keittoa, kastiketta ja nakkisämpylöitä. Nakki on ollut vuosikymmeniä suosittu myyntiartikkeli, ja tyypillistä pikaruoan myyntipistettä onkin perinteisesti kutsuttu nakkikioskiksi.
Nakki, kuten Suomessa syötävät makkarat enimmäkseen, on saksalaista alkuperää. 1800-luvun lopulla suomalaiset makkaramestarit toivat nakkien tekotaidon Saksasta esikuvanaan wienerwurst, joka tunnetaan myös frankfurterin nimellä.[2] Nakkien valmistus oli pitkään käsityötä, ja se olikin lähempänä juhla- kuin arkiruokaa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Nakkien suosio kasvoi teollisen tuotannon myötä ja hinnan halvennuttua, eritoten kuorettomien nakkien tultua markkinoille 1960-luvulla. 2000-luvulla kuorettomia nakkeja myydään jo enemmän kuin kuorellisia.
Prinssinakki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssinakki on pienikokoinen, noin 5-7 cm pitkä nakki. Prinssinakki oli vuoteen 2002 asti nimisuojattu Ruotsissa, ja sen piti sisältää vähintään 45 prosenttia lihaa.[3] Prinssinakin on kehittänyt wieniläinen teurastaja Georg Lahner vuonna 1805.[4] Ensimmäinen kerta, kun nakkityyppiä kutsuttiin prinssinakiksi, uskotaan olevan C. E. Hagdahlin keittokirjassa vuodelta 1878.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuluttaja: Yllättävät nakkifaktat koottiin – mitä eroa on nakilla ja makkaralla? mtvuutiset.fi. 22.04.2015. Viitattu 6.10.2020.
- ↑ Makkarasanoja www.kolumbus.fi. Viitattu 28.11.2017.
- ↑ Prinskorv Tasteatlas. Viitattu 7.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Prinskorv (Prince Sausage) Tasteatlas. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Äldsta prinskorven C.E Hagdahl eller Gustafva Björklund? korvblogg.wordpress.com. 7.12.2021. Viitattu 7.2.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]