Näsin linna

Näsin linna
Näsin linnan rauniot ulkopuolelta katsoen
Sijainti	Visingsö, Ruotsi
Koordinaatit	57°59′53″N, 14°17′28″E
Rakennustyyppi	varhaiskeskiaikainen kivilinna
Valmistumisvuosi	1100-luku
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Pyöreän tornin päältä otettu kuva linnan sisäpihasta. Kuvassa näkyy myös rakenteita, joilla linnaa suojataan eroosiolta.

Näsin linna (ruots. Näs slott) on 1100-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Ruotsissa Vättern-järven 14 km pituisen Visingsö-saaren eteläkärjessä. Kuitenkin keskiaikaisissa lähteissä linnaan viitataan nimillä Visingsö tai Visingsö hus. Visingsö oli eräs Ruotsin kuningasvallan voimakkaimmista tukialueista aina 1300-luvun alkuun asti. Linna oli Ruotsin ensimmäinen valtionlinna ja kuninkaanlinna. Sitä käytettiin myös keskuspankkina, jonne kuninkaat keräsivät omia ja valtakuntansa arvoesineitä. Linna on eräs Ruotsin vanhimpia ei-kirkollisia kivirakennuksia.

Linnan rauniot

Pohjapiirros Näsin linnan jäljellä olevasta pohjoisosasta.

Linnan rauniot ovat nykyisin 32 x 12 metrin alueelle. Linnasta on jäljellä alaosat pyöreästä tornista ja nelikulmaisesta tornista sekä niitä yhdistävästä pohjoismuurista. Jäljellä olevista torneistakin on aikojen saatossa osa murentunut järveen eroosion seurauksena. Muurit ovat 3-4 m korkeita ja 1,0 - 1,5 m leveitä ja rakennettu liuske- ja hiekkakivestä. Yhdysmuurin ja läntisen pyöreän tornin kohdalla on yläkerroksen lattiataso noin 2 m nykyisen maanpinnan yläpuolella. Itäisessä tornissa on pyöreäseinäinen huone, johon on myöhemmin avattu sisäänkäynti eteläsuunnasta. Itäisen tornin ulkopinnassa on myös jäänteet käymälästä. Rauniota on restauroitu ja suojattu eteläsuunnasta järven aiheuttamaa eroosiota vastaan. Muurin yläosaan on valettu betonilevy, joka on päällystetty turpeella.

Eräs näkemys siitä miltä Näsin linna ympäristöineen olisi saattanut näyttää 1200-luvun lopussa.

Linna keskiajalla

Linna ympärillä olevaa vesialuetta on tutkittu meriarkeologisin menetelmin. Historiallisen, geologisen ja arkeologisen aineistoa perusteella on tehty arvioita siitä, miltä linna ympäristöineen aikoinaan näytti.

Linna

Arvio linnan ulkoasusta perustuu jäljellä oleviin muureihin ja torneihin, aikaisempiin arkeologisiin ja kirjallisiin lähteisiin sekä vertailemalla saman aikakauden muihin linnoihin. Eroosion kuluttaman niemen muotoa on suhteutettu maan kohoamisen aiheuttamaan vedenpinnan nousuun, jonka vaikutus tässä kohtaa Vätterniä arvioidaan olevan noin 1,5-1,7 metriä. Kuvahahmotelma on arvio siitä, millainen linna on saattanut olla kooltaan, ulkomuodoltaan ja laajuudeltaan.

Satama

Satama-alueen itä- ja länsipuolen laitureiden mittaukset viittaavat siihen, että ranta oli noin 50 metriä nykyistä ulompana. Veden pinnan alapuolella oleva valli on kartoitettu. Tämä valli on saattanut toimia perustana vihollislaivoilta suojaaville paalutuksille sekä aallonmurtajana, joka on suojannut satamaa lounaistuulilta.

Kylä

Linna on tarvinnut latoja, pajoja, asuntoja palvelusväelle jne. Paikka oli kuninkaanistuin vuosina 1150-1300 ja oli lähteiden mukaan valtakunnan vahvin linnoitus. Jälkiä asumisesta voidaan selvästi nähdä rantakaistaleen jäämistöstä, keramiikasta, rakennusmateriaaleista jne. Asutusta oli myöhäiskeskiajalle asti.

Historia

Linnan mahdolliseksi rakennuttajaksi tutkijat ovat arvelleet Sverker vanhempaa tai hänen poikaansa Kaarle Sverkerinpoikaa, joka murhattiin saarella vuonna 1167. 1150-luvulta 1220-luvulle asti Vätternin itäpuoliselta Itä-Götanmaalta lähtöisin oleva Sverkerin suku kamppaili Ruotsin kruunusta länsigötanmaalaisen Eerikin suvun kanssa. Joka tapauksessa 1100-luvun loppun mennessä Visingsön linna oli suuri merkittävä rakennus ja 1200-luvulla Ruotsin kuninkaat käyttivät sitä ahkerasti. Se näyttää olleen kuningasmahdin ainoa todellinen linnarakennus 1100-luvun toisella puoliskolla ja 1200-luvun alkupuoliskolla. Ruotsin kuninkaista saarella kerrotaan kuolleen Eerik X Knuutinpoika vuonna 1216, Juhana Sverkerinpoika vuonna 1222 ja Maunu Ladonlukko vuonna 1290. 1200-luvulla sekä norjalaiset ja islantilaiset lähteet mainitsevat Visingsön linnan Ruotsin valtakunnan voimakkaimpana yksittäisenä kohteena. Vuonna 1318 kuningas Birger Maununpoika panttasi kuitenkin sekä linnan että saaren Tanskalle. Samana vuonna saarella taisteltiin. Ilmeisesti tämä johti linnan tuhoamiseen, sillä se katosi samaan aikaan historiasta.

Visingsön linna oli rakennusvaiheessaan maantieteellisesti poliittisen järjestelmän keskiössä. Kun Mälarinlaakson merkitys kasvoi 1200-luvun toisella puoliskolla, Visingsö jäi syrjäseuduksi, mikä heijastui nopeana taantumisena vuoden 1318 jälkeen.

Linnanherrat

• Sverker vanhempi, murhattu 25.12.1156, mahdollinen linnanherra.
• Kaarle Sverkerinpoika, murhattu Visingsössä 12.4.1167.
• Birger Brosa, kuoli linnassa 9.1.1202.
• Eerik X Knuutinpoika, kuoli linnassa "äkilliseen kuumeeseen" 10.4.1216.
• Juhana Sverkerinpoika, kuoli linnassa 10.3.1222.
• Maunu Ladonlukko, kuoli linnassa 18.12.1290.

Linna populaarikulttuurissa

• Jan Guilloun kirjoissa ja niihin pohjautuvissa elokuvissa seikkailee kuvitteellinen mies Arn Magnusson, joka käy Näsin linnassa useita kertoja.

Aiheesta muualla

• Näs Carl Martin Rosenberg: Geografiskt-statistiskt handlexikon öfver Sverige, Tukholma 1882–1883 (ruotsiksi)
• Näs Historiskt-geografiskt och statistiskt lexikon öfver Sverige i 7 band, Tukholma 1856–1870 (ruotsiksi)