Mytilínin linna
| Mytilínin linna | |
|---|---|
| Κάστρο Μυτιλήνης | |
 Mytilínin linna. |
|
| Sijainti | Mytilíni, Pohjois-Egean saaret, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linna |
| Valmistumisvuosi | bysanttilainen aika sekä 1300–1700-luvut |
 |
|
Mytilínin linna (kreik. Κάστρο Μυτιλήνης, Kástro Mytilínis), joskus Mytilínin linnoitus (Φρούριο Μυτιλήνης, Froúrio Mytilínis), on linna Mytilínin kaupungissa Lesboksen saarella Kreikassa.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mytilínin linna sijaitsee samalla paikalla, jossa sijaitsi myös antiikin Mytilenen kaupungin akropolis eli linnavuori. Linnoitus uusittiin varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla keisari Justinianuksen aikana. Bysanttilaisesta vaiheesta on säilynyt vain vähän jäänteitä.[1]
Vuonna 1355 linna samoin kuin koko Lesboksen saari tuli genovalaisen Gattelusion suvun haltuun, kun keisari Johannes V Palaiologos antoi sen myötäjäisinä sisarelleen Maria Palaiologinalle, jonka naitti Francesco (Francisco) Gattelusiolle. Linna kunnostettiin vuonna 1373. Se kärsi kuitenkin suuria vaurioita maanjäristyksessä jo vuonna 1384. Se kunnostettiin uudelleen sekä vahvistettiin 1400-luvun puolella. Gattelusion suvun valta kesti vuoteen 1462.[1]
Osmanit valtasivat kaupungin ja linnan syyskuussa 1462. Linna kärsi suuria vaurioita Venetsian–Turkin sodassa vuosina 1499–1504, ja kunnostettiin tämän jälkeen. Turkkilaiset kunnostivat, laajensivat tai modernisoivat linnaa myös vuosina 1643–1644, 1756 ja 1765–1766. Linna toimi kaupungin turkkilaisen varuskunnan sijaintipaikkana vielä 1800-luvulla. Alueella oli asutusta vielä 1900-luvun puolelle saakka. Linnaa on kunnostettu muinaismuistomerkkinä 1970-luvulta lähtien.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linna sijaitsee kukkulalla Mytilínin kaupungin koillispuolella olevalla niemellä sen korkeimmassa kohdassa. Niemi oli antiikin aikana ja vielä ainakin keskiajan alkupuolella saari.[1] Linnan pinta-ala on noin kuusi hehtaaria, mikä tekee siitä yhden Välimeren alueen suurimmista. Se jakaantuu kolmeen osaan, ylälinnaan, joka sijaitsee kukkulan korkeimmalla kohdalla; keskilinnaan, joka on Gattelusion suvun rakennuttamaa; sekä alalinnaan, joka on turkkilaisten lisäämä. Monet jäljellä olevat rakennukset tai niiden rauniot ovat turkkilaisaikaisia.[2][3]
Ylälinnan sisäänkäynti on kaksoisportista sen eteläsivulta. Sen sisällä on muun muassa moskeija, jonka paikalla oli genovalaisaikana Pyhän Johanneksen kirkko. Keskilinnan sisäänkäynti on toisesta portista. Sen sisällä sijaitsivat muun muassa madrasa eli koulu sekä hamam eli turkkilainen kylpylä. Muihin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa ruutivarasto, sotilassairaala sekä suuri vesisäiliö. Alalinna suojasi erityisesti linnan pohjoisinta sisäänkäyntiä.[2][4]
Linnoituskukkulan antiikin aikaisiin löytöihin lukeutuvat muun muassa Demeterin ja Koren sekä Kybelen pyhäkköjen jäänteet läheltä moskeijaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Κάστρο Μυτιλήνης: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ a b c d Κάστρο Μυτιλήνης: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ a b Κάστρο Μυτιλήνης Καστρολόγος. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ Κάστρο Μυτιλήνης Greek Travel Pages. Viitattu 1.9.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mytilínin linna Wikimedia Commonsissa
