Mystraksen arkeologinen museo
| Mystraksen arkeologinen museo Αρχαιολογικό Μουσείο Μυστρά |
|
|---|---|
 Mystraksen arkeologisen museon rakennus. |
|
| Tyyppi | arkeologinen/bysanttilainen museo |
| Sijainti | Mystraksen arkeologinen alue, Mystrás, Spárti, Lakonia, Peloponnesos, Kreikka |
| Perustettu | 1952 |
| Koordinaatit | |
 Mystraksen arkeologinen museo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mystraksen arkeologinen museo (kreik. Αρχαιολογικό Μουσείο Μυστρά, Archaiologikó Mouseío Mystrá) on arkeologinen museo Mystraksen arkeologisen alueen yhteydessä Spártin kunnassa Kreikassa. Se esittelee alueelta löydettyä pääosin bysanttilaisaikaista esineistöä.[1][2]
Museo on perustettu vuonna 1952. Se toimii Mystraksen katedraalin (Metropolis) eli Pyhän Demetrioksen katedraalin yhteydessä olevassa kaksikerroksisessa rakennuksessa kirkon pohjoispuolen sisäpihan länsisiivessä. Esineitä on myös ulkotiloissa sisäpihalla. Museon perusti Nikólaos Drandákis. Itäsiivessä oli epävirallinen ranskalaisen bysantintutkija Gabriel Millet'n perustama museo jo 1800-luvulla. 1900-luvun alkupuolella kokoelmaa laajennettiin Spartan piispan Theóklitos Minópouloksen kokoelmilla. Museo uudistettiin vuonna 2001.[1][3]
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon kokoelmiin kuuluu Mystraksen kirkkojen ja luostareiden veistoksia ja muita koristeosia, ikoneita, seinämaalausten osia, keramiikkaa, pronssiesineitä, bysanttilaisia ja venetsialaisia rahoja, koruja, kankaita sekä muuta alueelta löydettyä esineistöä. Museo esittelee myös Mystraksen merkitystä kaupunkina sekä muun muassa sen ja läntisen kulttuurin välisiä suhteita ja vaikutteita.[2][3]
Merkittävimpiin museoesineisiin kuuluvat muun muassa Aleksanteri Suurta esittävä marmorireliefi, joka oli Perivléptoksen luostarin kirkon lattiassa, noin ajalta 1350–1400; samoin Perivléptoksen kirkosta ja samalta ajalta peräisin oleva valtaistuimella istuvaa Kristusta esittävä proskynetarion-ikoni; Pantánassan luostarin kirkon ikonostaasin osat, joista toinen esittää evankelista Johanneksen symbolia kotkaa evankeliumikirjan kanssa; Hagia Sofian kirkosta löydetty ylhäisen naisen, mahdollisesti Cleofa Malatesta da Pesaron, despootti Theodoros II Palaiologoksen puolison muumio, asu ja hiuspalmikko; kotkaa ja jänistä esittävä marmorinen reliefi 1000–1100-luvuilta; sekä Pyhän Paraskevan kappelin seinämaalausten osat 1300-luvulta.[4]
-
Aleksanteri Suurta esittävä reliefi, n. 1350–1400. -
Valtaistuimella istuva Kristus, n. 1350–1400. -
Käsikirjoituskoodeksi. -
Reliefi. -
Mystraksen muumion asun jäänteet. -
Mystraksen muumion asun rekonstruktio.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Μυστρά: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Μυστρά: Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ a b Archaeological Museum of Mystras Explore Sparta. Arkistoitu 4.10.2016. Viitattu 28.11.2016.
- ↑ Archaeological Museum of Mystras Greek Travel Pages. Viitattu 28.11.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mystraksen arkeologinen museo Wikimedia Commonsissa
