Mykola Biljašivskyi
| Mykola Biljašivskyi | |
|---|---|
 Mykola Biljašivskyi |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. lokakuuta 1867 Uman, Kiovan kuvernementti |
| Kuollut | 21. huhtikuuta 1926 (58 vuotta) Kiova, Ukrainan SNT |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | arkeologia, kansantiede, taidehistoria |
 Nimikirjoitus |
|
Mykola Fedotovytš Biljašivskyi, ukr. Мико́ла Федо́тович Біляші́вський, ven. Николáй Федóтович Беляшéвский (24. lokakuuta 1867 Uman, Kiovan kuvernementti – 21. huhtikuuta 1926 Kiova, Ukrainan SNT) oli ukrainalainen arkeologi, kansatieteilijä ja taidehistorioitsija. Hän oli Ukrainan tiedeakatemian jäsen vuodesta 1919 ja Ševtšenkon tieteellisen seuran jäsen. Hän oli Kronikoitsija Nestorin historiallisen seuran täysjäsen vuodesta 1887.[1]
Biljašivskyi opiskeli Kiovan, Odessan ja Moskovan yliopistossa. Hän työskenteli vuosina 1992–1897 eri arkistoissa Moskovassa ja Varsovassa ja löysi Ukrainan historiaan liittyviä lähteitä. Vuodesta 1898 hän toimi Kiovan polyteknillisen instituutin kirjastonhoitajana. Hän perusti julkaisun Arh'eologitšeskaja letopis Iužnoi Rossi (1899–1905), jonka päätoimittaja hän oli. Biljašivskyi oli Kiovan museon perustajia ja sen johtaja 1902–1923, ja hän kehitti museota merkittävästi. Hän oli 1906 Venäjän duuman jäsen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hänen vastuullaan oli Galitsian ja Bukovinan kulttuurimuistomerkkien säilyttäminen. Biljašivskyi oli keskusradan jäsen 1917 ja johti sen keskussihteeristön historiallisten muistomerkkien osastoa. Hän oli Ukrainan tiedeakatemian ensimmäisiä jäseniä vuonna 1919, ja 1920-luvulla hän oli Ukrainan tiedeakatemian (VUAN) arkeologisen komission ja myöhemmin Ukrainan arkeologisen komitean jäsen.[1]
Biljašivskyi tutki vuodesta 1887 kulttuuri- ja taidemuistomerkkejä kivikaudelta varhaiskeskiaikaan. Hänen merkittävimpiä kaivauksiaan olivat muun muassa Kiovan Rusin aikainen Rodenin kaupunki Knjaža Hora -nimisellä kukkulalla Kanivin lähistöllä (1891–1892) sekä Volhynian slaavilaiset asuinpaikat ja haudat. Osa esineistöstä päätyi Ševtšenkon tieteellisen seuran museoon Lviviin. Hän julkaisi Ukrainan arkeologiasta yli 300 artikkelia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yaroslav Pasternak, Marko Robert Stech: Biliashivsky, Mykola Internet Encyclopedia of Ukraine. päivitetty 2021. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mykola Biljašivskyi Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
