Muurainhopeatäplä
| Muurainhopeatäplä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae |
| Suku: | Boloria |
| Laji: | freija |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Muurainhopeatäplä (Boloria freija) on hyvin harvinainen rämeillä esiintyvä täpläperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muurainhopeatäplän siipien kärkiväli on koiraalla keskimäärin noin 35 mm ja naaralla 37 mm. Laji on tyypillisen pienen hopeatäplän näköinen, mutta lähilajeista sen erottaa muun muassa ulospäin kaartuvasta etusiipien ulkoreunasta ja takasiipien alapintojen mustasta sahanteräkuviosta.[1]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muurainhopeatäplä on pohjoinen laji, jota esiintyy Fennoskandiassa ja Baltian maissa. Idässä sen levinneisyys ulottuu Pohjois-Siperian kautta aina Japaniin asti. Lajin lentoaikaa Suomessa on loppukevät ja alkukesä toukokuun loppupuolelta kesäkuun puoleenväliin. Lapissa lentoaika alkaa vasta juhannuksena ja päättyy heinäkuun puolessavälissä. Eteläisessä Suomessa laji on taantunut.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muurainhopeatäplä on soiden perhonen. Suomen eteläosissa sitä tavataan ainoastaan rämeillä, mutta Lapissa myös koivuvyöhykkeen suomaiset alueet ja kosteat tunturiniityt ovat lajin elinaluetta. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana.[1]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukat käyttävät ravinnokseen muurainta, isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos), riekonmarjaa (Arctostaphylos alpinus) ja harvoin juolukkaa (Vaccinium uliginosum).[1]