Mustasara
| Mustasara | |
|---|---|
_IMG_8316.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Alasuku: | Carex |
| Laji: | atrata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex atrata |
|
| Katso myös | |
Mustasara (Carex atrata) on monivuotinen, ruohovartinen, löyhästi mätästävä saralaji. Suomen uhanalaisuusluokituksessa laji on silmälläpidettävä.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustasara kasvaa 30–70 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty, paksu, jäykkä, yläosastaan kaareva, sileä ja täyteinen. Tyvitupet ovat punaruskeat tai viininpunaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja lähes varren pituiset. Lehtilapa on 3–6 millimetriä leveä, litteä ja kellanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on yleensä kukintoa pitempi, tukilehden tuppi on lyhyt ja vihreä. Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat ovat yleensä eri tähkissä (valeyhtäläistähkäinen sara). Kukinto on 3–6-tähkäinen, tähkät ovat 10–25 mm pitkiä ja liereitä, lähekkäin, aluksi pystyjä, kypsinä nuokkuvia. Latvatähkä on kärjestä emikukkainen, tyvestä hedekukkainen, muut tähkät emikukkaisia. Latvatähkä on lähes perätön, emitähkät ovat perällisiä, alimpien perä tähkän pituinen. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat puikeita ja lähes mustia, pullakon pituisia. Pullakot ovat 3–4 mm pitkiä, luumunmuotoisia, tylppiä, suonettomia, vaalean kellanvihreitä, kypsinä ruskeita, pullakon suuota on hyvin lyhyt. Hedelmä on pähkylä pullakon sisällä.[1][2]
Mustasara risteytyy harvoin kerosaran (Carex norvegica) kanssa.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa mustasaraa esiintyy harvinaisena Itä- ja Pohjois-Lapissa.[2]
Se kasvaa tunturinrinteillä, puronvarsilla, niityillä, vyörysoraikoilla, usein polkujen varsilla. Metsävyöhykkeessä kallioseinämillä. Laji viihtyy runsaskalkkisella, soistuvalla alustalla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Mustasara (Carex atrata)
- ↑ a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9