Mustanaamaleijonatamariini
| Mustanaamaleijonatamariini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Kierteishäntäapinat Cebidae |
| Suku: | Leijona-apinat Leontopithecus |
| Laji: | caissara[2] |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leontopithecus caissara |
|
 Lajin levinneisyysalue |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Mustanaamaleijonatamariini[3] eli mustanaamaleijona-apina[4] (Leontopithecus caissara) on uhanalainen eteläamerikkalainen apinalaji. Lajia arvellaan olevan jäljellä noin 180 yksilöä.[1] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mustapäätamariini.[5]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustanaamaleijonatamariinilla on kullanruskea selkä ja musta harja, joka on antanut sille leijona-nimen. Naama, rinta ja raajat sekä pitkä häntä ovat myös mustat.[6]
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puussa elävä mustanaamaleijonatamariini syö pääasiallisesti hedelmiä sekä pieniä selkärangattomia kuten hyönteiset, hämähäkit ja etanat. Niiden tiedetään myös juovan mettä ja maistelevan nuorten ananaskasvien (Bromeliaceae) lehtiä.[7] Uskotaan myös, että ne täydentävät ruokavaliotaan syömällä sieniä kuivan kauden aikana.[8]
Mustanaamaleijonatamariinit elävät 2–8 lajitoverin kokoisessa perheryhmässä. Tällaisessa ryhmässä on tyypillisesti vain yksi lisääntymiskykyinen naaras per sesonki.[1] Syntymät tapahtuvat yleensä syyskuun ja maaliskuun välisenä aikana ja naaraat normaalisti synnyttävät kaksoset.[9] Sosiaalinen kanssakäyminen on avainasemassa tämän tyyppisessä yhteisössä, ja parin sukiminen onkin tyypillistä mustanaamaleijonatamariinien keskuudessa.[10]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustanaamaleijonatamariini on endeeminen laji pienellä alueella Brasiliassa, lähinnä Superagüin kansallispuistossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ludwig, G., Nascimento, A.T.A., Miranda, J.M.D., Martins, M., Jerusalinsky, L. & Mittermeier, R.A.: Leontopithecus caissara IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Leontopithecus caissara (TSN 572921) itis.gov. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi) Taksonomian ja tieteellisen nimen lähde. Viitattu 1.9.2007.
- ↑ Maailman luonto: Nisäkkäät 1. Porvoo: WSOY, 1998.
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Nisäkäsnimistö 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 4.5.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Arkive (Arkistoitu – Internet Archive) (myös kuva)
- ↑ Russell A. Mittermeier et al.: Primates in Peril: The World's 25 Most Endangered Primates, 2004–2006 bioone.org.
- ↑ Raboy, B. E. & Dietz, J. M.: American Journal of Primatology. repository.si.edu. 2004.
- ↑ ARKive – Black-faced lion tamarin videos, photos and facts – Leontopithecus caissara Arkive.org. 12.11.2011. Arkistoitu 11.11.2011. Viitattu 18.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Alexandre Túlio Amaral Nascimento: Uso do espaço e seleção de hábitat pelo Mico-Leão-da-Cara-Preta (Leontopithecus caissara). Space use and habitat selection by the Black-faced Lion Tamarin (Leontopithecus caissara), 2008. Universidade de Sao Paulo Sistema Integrado de Bibliotecas – SIBiUSP. Artikkelin verkkoversio.