Mustaliuske

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mustaliuske on hienorakeinen, musta metasedimenttikivilaji. Sen päämineraalit ovat kvartsi, kiilteet, grafiitti ja sulfidimineraalit, kuten rikkikiisu ja kuparikiisu, ja siinä on yli 1 % grafiittia ja rikkiä. Mustaliuskeet sisältävät usein poikkeavan suuria määriä tiettyjä metalleja, kuten kuparia, mangaania, molybdeeniä, nikkeliä, uraania, vanadiinia ja/tai sinkkiä. Näitä metalleja on erilaisissa suhteissa eri mustaliuske-esiintymissä. Mustaliuskeet ovat syntyneet merenpohjaan hapettomissa oloissa kerrostuneista mätäliejuista, jotka ovat käyneet läpi diageneesin ja metamorfoosin.[1][2][3]

Mustaliuske muodostaa pääosan Talvivaaran malmin isäntäkivestä. Talvivaaran esiintymissä esiintymää, joissa nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet ovat suuremmat kuin mustaliuskeissa yleensä.[2] Malmin sisältämä grafiitti vaikeutti murskausta aluksi, koska se teki kivestä liukkaan. Myöhemmin karamurskaimen kidan muotoa muutettiin niin, että liukas kivi ei jää sinne pyörimään, vaan murskautuu pienemmiksi palasiksi.lähde?

  1. Reijonen, Riku: Rikkipitoisen kallion käyttö infrarakentamisessa, s. 13. Savonia AMK, 2019. opinnäyte (PDF) (viitattu 9.7.2020).
  2. a b Äikäs, Olli: Uraani, mustaliuske ja Talvivaara GTK / Sonkajärvi. 2012. Arkistoitu 11.7.2020. Viitattu 9.7.2020.
  3. Kukkonen, Saranpää ja Heino: Mustaliuskeiden synty, koostumus ja esiintyminen. teoksessa Kauko Puustinen. Geologiaa geofyysikoille. Espoo : Geologian tutkimuskeskus, 1985.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]