Mustalinnunherne
| Mustalinnunherne | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Nätkelmät Lathyrus |
| Laji: | niger |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Mustalinnunherne (Lathyrus niger) on Euroopassa kasvava monivuotinen lehtojen nätkelmälaji. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu Ahvenanmaalla.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustalinnunherne kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Varsi on lähes kalju, pysty, sirottavahaarainen ja siipipalteeton. Lehdet ovat 2–4 parisia ja kärhettömiä. Lehden lehdykät ovat soikeita ja otakärkisiä. Korvakkeet ovat kapeita. Kukinto on 2–10-kukkainen terttu. Kukat ovat aluksi punaisia, mutta vanhemmiten niistä tulee sinisiä. Teriö on 10–15 mm pitkä. Mustalinnunherne kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Siemenet kypsyvät 3,5–6 cm pitkässä kaljussa, mustassa palossa.[3] Suomen- ja latinankielisen nimensä mustalinnunherne on saanut siitä, että kuivuessaan koko kasvista tulee musta.[2]
Mustalinnunherne on myrkyllinen.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustalinnunherne on eurooppalainen laji, jota tavataan Keski-Euroopasta Ukrainaan ja Länsi-Venäjälle. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan ja -Kreikkaan, pohjoisessa Norjan, Ruotsin ja Suomen eteläosiin sekä Baltian maihin. Lisäksi lajia on tavattu Turkista ja muutamin paikoin Pohjois-Afrikassa.[4] Suomessa mustalinnunhernettä tavataan lähinnä kolmella erillisellä alueella: Ahvenanmaalla, Etelä-Hämeessä sekä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla. Suurimmat keskittymät ovat kahdessa ensiksi mainitussa.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustalinnunherne viihtyy Suomessa kallionaluslehdoissa ja tuoreissa, valoisissa metsissä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rowe, J., Shehadeh, A. & Maxted, N.: Lathyrus niger IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ålands flora 2010, s. 150.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 280.
- ↑ Den virtuella floran: Vippärt (ruotsiksi) Viitattu 24.2.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Mustalinnunherneen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.Viitattu 24.2.2011.