Mustakakadu
Mustakakadu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
Suku: | Mustakakadut Zanda |
Laji: | funereus |
Kaksiosainen nimi | |
Zanda funereus |
|
Synonyymit | |
Calyptorhynchus funereus |
|
Mustakakadun esiintymisalue |
|
Katso myös | |
Mustakakadu (Zanda funereus) on suurikokoinen, tumma australialainen kakadu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustakakadu on noin 67 cm pitkä ja painaa 750–900 grammaa. Se on yleisväriltään mustanruskea, ja varsinkin alapuolen höyhenten reunukset ovat kellertävät. Poskessa on kellertävä laikku ja mustassa pyrstössä on keltainen tai valkoinen kuvio. Se nostaa toisinaan päälaenhöyhenensä töyhdöksi. Nokka on tummanharmaa, iiris tummanruskea ja koivet ruskeat. Naaraan poskilaikku on kirkkaampi ja nokka on luunvärinen. Nuoret linnut muistuttavat naarasta. Mustakakadut ovat vilkkaita ja äänekkäitä. Niiden lentoääni on lajityypillinen kova huuto "kii-ou", varoitusääni karhea kirkaisu. Mustakakadut voivat elää vankeudessa 50-vuotiaiksi.
Mustakakadujen ruokailulento on rauhallista lepattelua. Muuttomatkoillaan ne lentävät hyvin korkealla ja pitävät yhteyttä toisiinsa jatkuvalla huutelulla.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustakakadua tavataan Kaakkois-Australiassa. Sen elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen populaation koko on yli 20 000 yksilöä. Laji on jaettu eli "splitattu", ja entinen alalaji baudini on erotettu omaksi lajiksi lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris). Mustakakadu elää Australian kaakkoisosassa Queenslandin keskiosista aina Kengurusaarelle ja Eyren niemimaalle sekä Tasmaniassa ja Bassinsalmen suurimmilla saarilla.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustakakadut asuvat enimmäkseen vain tuoreissa ja vetisissä metsissä, käyden harvinaiseksi kuivilla alueilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustakakadun pesä on syvässä puunkolossa, tavallisesti eukalyptuksessa. Naaras munii yhden tai kaksi munaa ja hautoo niitä noin kuukauden. Muna on kooltaan 50 mm x 34,7 mm. Koiras ruokkii hautovaa naarasta kolme-neljä kertaa päivässä. Jos naaras munii kaksi munaa, se munii toisen munan 4–7 päivää ensimmäisen jälkeen. Toinen muna jää usein kuoriutumatta, tai jos se kuoriutuu, jää poikanen yleensä pieneksi ja kuolee pian. Pesäpoikasaika on 12–13 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia aikaisin aamulla ja toistamiseen myöhään iltapäivällä. Poikasia ruokitaan vielä pesästä lähdön jälkeen noin neljän kuukauden ajan.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustakakadut syövät siemeniä, pähkinöitä, marjoja, hedelmiä, kukkia sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Paikoin ne ovat puutarhurien riesana syömällä omenista siemenet. Metsänviljelyalueilla ne syövät radiatamännyn (Pinus radiata) siemeniä aiheuttaen suuria taloudellisia menetyksiä.
Mustakakaduparvi ruokailee puun latvustossa hyvin huomaamattomasti. Yksi tai kaksi lintua on vartiossa, ja vaaran havaittuaan ne varoittavat kirkumalla, jolloin koko parvi lennähtää pois.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- ITIS: Calyptorhynchus funereus (englanniksi)
- World Parrot Trust
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Zanda funereus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)