Mustaisnevan tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustaisnevan tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Kauhajoki
Koordinaatit 62°24′25″N, 21°58′44″E
Sähköverkkoon 2016 [1]
Perustaja Yard Energy [1]
Rakennuttaja Lagerwey Development Oy [2]
Omistaja SPC 2-Mustaisneva Oy [1],
Suotuuli Oy [2]
Operaattori Lagerwey [3]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Korkeus 132–150 m [4]
Pinta-ala 6,7 km² [4]
Tuulivoimalat 9 × Lagerwey LW100 (2,5 MW) [5][6][1]
Kapasiteetti 22,5 MW [1]
Kartta
Mustaisnevan tuulivoimapuisto

Mustaisnevan tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen kohde sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 23 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Yard Energy ja Maas Capital Renewables yhdessä, sen 8 voimalaa omistaa SPC 2-Mustaisneva Oy, joka on Euruksen tytäryhtiö, yhden voimalan omistaa Suotuuli Oy, ja niitä operoi Lagerwey [3].[4][2][5]

Tuulivoimapuisto on rakennettu Mustaisnevan turvetuotantoalueen itä- ja länsireunoille Teuvan vastaisen kuntarajan lähellä. Matkaa Kauhajoen kirkolle on voimaloista 8–12 kilometriä. Tuotantoalueen länsipuolella on viisi tuulivoimalaitosta pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä ja itäpuolella on neljä voimalaa vastaavassa rivissä. Rivien välimatka on 3,5 kilometriä. Tuulipuiston pituus on 4,7 kilometriä, leveys 2,0 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 6,7 neliökilometriä. Tuulipuiston tulevat huoltotiet keskustaajaman suunnalta. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala oli aluksi 27 neliökilometriä [7], mutta sen kokoa pienennettiin 14,8 neliökilometriin linnustoon kohdistuvan vaikutuksen takia [8].

Tuulivoimalaitokset ovat alankomaalaisen Lagerweyn valmistamaa LW100-mallia, jonka napakorkeus on 120 metriä [3], tuuliturbiinin halkaisija 100 metriä, ja jonka kapasiteetti on 2,5 megawattia.[2][6] Windpower-sivustolla on tuulivoimapuiston toimittajaksi mainittu Enercon, joka on saksalainen tuulivoimavalmistaja [5][9]. Tämä tieto on kuitenkin virheellinen.[1] Tornit on valmistettu taivutetusta ja yhteen pultatuista teräslevystä, joiden pituus on 12 metriä. Tornin elementtejä on siten 10 kappaletta.[3] Voimalat sijaitsevat 132–150 metrin korkeudella mpy.[4]

YLE uutisoi heinäkuussa 2013, että Mustaisnevalle suunnitellaan tuulivoimapuistoa, jonka kaavaluonnos oli kaupungin teknisellä osastolla nähtävillä.[7] Maakuntakaavan laatimisen aikaan oli tuulivoimahankkeen (nro 1) pinta-alaksi muotoutunut 14,8 neliökilometriä. Se käsitti vielä 15 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetiksi kaavailtiin 45 megawattia [8]. Aikaisemmat hankkeen vaiheet mainitsivat Teuvan, mutta osayleiskaavassa se on jäänyt pois.[10] Tuulivoimapuiston rakentamista varten perustettiin yritys SPC 2-Mustaisneva Oy joulukuussa 2013.[11]

Tekninen lautakunta sai luettavakseen kaavaluonnoksen toukokuussa 2013, kaavaehdotuksen maaliskuussa 2014, kaupunginhallitus sai eteensä ehdotuksen maaliskuussa 2014 ja toisen ehdotuksen toukokuussa 2014, ja lopulta kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan toukokuussa 2014.[10]

Tuulivoimapuiston rakensi Lagerwey Development Oy, jonka omistivat suomalainen Kaskisten tuulivoima Oy ja alankomaalainen Lagerwey yhdessä. Se teetti maanrakennustyöt ja kaapelityöt paikallisilla rakentajilla, sähköaseman UTU:lla ja osien toimitukset Rauman sataman kautta paikalle kuljettaen. Tornin osat toimitti kuortanelainen JL Metals. Rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja tuulivoimapuisto liitettiin sähköverkkoon 2016.[3]

Yard Energy ja Maas Capital Renewables myivät omistamansa SPC 1-Mustaisneva Oy:n eli Kankaanpäänmäen tuulivoimapuiston ja SPC 2-Mustaisneva Oy:n, myivät omistamansa 8 tuulivoimalaitosta japanilaiselle Eurukselle lokakuussa 2016. Yksi tuulivoimaloista jäi edelleen suomalaisomistukseen, sillä Suotuuli Oy on Kauhajoelta. Tuulivoimapuiston omistusosuus on Maas Capitalilla 60 % ja Yard Energylla 40 %.[12][1]

Turvetuotantoalueelle suunnitellaan parhaillaan aurinkovoimapuistoa, jonka valmistumisajaksi ilmoitettiin 2025.[13]

  1. a b c d e f g Weston, David: Japanese developer Eurus acquires two Finnish sites windpowermonthly.com. 12.10.2016. Haymarket Media Group Ltd.. Viitattu 26.8.2024. (englanniksi)
  2. a b c d Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 26.8.2024.
  3. a b c d e Maatuulivoimarakentamisen liiketoimintamahdollisuudet (PDF) prizz.fi. 1.3.2016. Pori: Prizztech Oy. Viitattu 26.8.2024.
  4. a b c d Mustaisnevan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.8.2024.
  5. a b c Mustaisneva www.thewindpower.net. 8.4.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 26.8.2024. (englanniksi)
  6. a b Lagerwey www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 26.8.2024. (englanniksi)
  7. a b Kuivasmäki, Ulla: Kauhajoella viritellään Mustaisnevan tuulivoimapuistoa yle.fi. 16.7.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 26.8.2024.
  8. a b Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava: Vaihekaava I - Tuulivoima, kaavaselostus, s. 20, 22, 40, 55–56. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan maakunta, 2015. Sarja A:37. ISBN 978-951-766-174-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.8.2024).
  9. Enercon www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 26.8.2024. (englanniksi)
  10. a b Mustaisnevan tuulivoimaosayleiskaava (PDF) (s. 2–4,) kauhajoki.fi. 13.10.2017. Kauhajoki: Kauhajoen kaupunki. Viitattu 26.8.2024.
  11. SPC 2-Mustaisneva Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 26.8.2024.
  12. Mustaisnevan tuulivoimaosayleiskaava. (viittaus lehteen katkennus) Kauhajoki, 31.12.2016. Kauhajoki: Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.8.2024.
  13. Forus suunnittelee aurinkopuistoa Kauhajoelle forus.fi. Helsinki: Forus. Viitattu 26.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]