Negridinen rotu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mustaihoinen afrikkalainen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
”Afrikkalaisia kansoja”: tummaihoisia afrikkalaisia kuvattuna saksalaisessa Meyers Konversations-Lexikonissa (1885–1890).

Negridinen rotu on ulkoisiin fyysisiin ominaisuuksiin perustuva historiallinen käsite, jolla viitataan tummaihoisiin yleensä Afrikasta lähtöisin oleviin ihmisiin. Australian ja Uuden-Guinean alkuperäiskansoja saatettiin myös luokitella tähän rotuun ihon tumman värin vuoksi. Luokitusta pidetään nykyisin vanhentuneena, koska sillä ei ole geneettistä pohjaa.

Jaottelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofi Michael Levinin mukaan negridiksi kutsuttiin tavallisesti ihmisiä, joiden esi-isät asuivat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15–5000 sukupolvea sitten ja erilaisia hybridipopulaatioita kuten afroamerikkalaiset, joilla suurin osa esi-isistä on tuolta alueelta.[1] Afrikassa vanhastaan asuneista kansoista negridiseen rotuun luetaan yleensä muut paitsi Pohjois-Afrikan arabit, berberit ja eräät muut kansat, alun perin Aasiasta tulleet madagaskarilaiset sekä omiksi ryhmikseen luettavat pygmit ja khoisanit.[2]

Carl von Linné jaotteli 1700-luvulla teoksessaan Systema naturae ihmiset neljään rotuun, joista Homo sapiens afer oli ”musta, passiivinen ja laiska”.[3]

Negridinen rotu jaettiin 1800-luvun lopulla afrikkalaiseen, afroamerikkalaiseen, intialaiseen tai melanesialaiseen rotuun.[4][5]

Piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsia Gambiassa.

Forensisessa antropologiassa, missä rotuluokittelu on yhä käytössä arkistojen seulonnan ja tunnistamisen helpottamiseksi, negridisiksi ominaispiirteiksi on määritelty muun muassa pitkä, kapea ja matala kallo, leveä nenä, pienehkö nenäluu, voimakkaasti eteenpäintyöntyvä kasvojen alaosa ja vähäinen leukakyhmy.[6]

Kiistellyn[7] psykologin J. Philippe Rushtonin mukaan lisäksi negridien ihon pigmentaatio on voimakas, hiukset villamaiset, huulet paksut ja korvat nelikulmaiset. Pituus vaihtelee runsaasti pygmeistä hyvin pitkiin. Poikkeavin alaryhmä on eteläisen Afrikan khoisanit.”[8]

Luokituksen arvostelua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Negridi-käsitteen käyttöä on arvosteltu yhdessä muunkin rotujaottelun kanssa. Muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan negridin ja mongolidin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[9][10] Koska Afrikan väestön geneettinen monimuotoisuus on suurempaa kuin maapallon muissa osissa,[11] afrikkalaiselta väestöltä puuttuu lisäksi yhteisen biologisen rodun edellyttämä yhteinen geenipohja.lähde?

Unesco suositteli jo vuonna 1950 termistä ”rotu” luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[12] Useimmat tutkijat ovatkin luopuneet ihmisrotujen käsitteestä ja puhuvat nykyisin kliineistä, koska kaikki ihmispopulaatiot ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia.[13][14]

Nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimityksen negridi rinnakkaisnimityksenä on käytetty nimitystä kongoidi.[15] Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä negridi pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotukäsityksiin perustuvana ja mahdollisesti ainakin englannin kielessä halventavana.[16]

Suomen kielessä sanalla ”musta” tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvia ihmisiä.[17] Vastaava mustaan väriin viittaava nimitys on käytössä myös monessa muussa kielessä.[18][19] Nykyisin Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa käytetään usein termiä afroamerikkalainen.[20] Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[21]

Aikaisemmin Suomessa samassa merkityksessä käytettiin myös sanaa neekeri, mutta sitä pidetään nykyisin usein halventavana. [22][23][24] Suomen kielen sana neekeri on johdettu portugalin kielen sanasta ”negro”, joka taas on johdettu latinan kielen sanasta ”niger”, joka tarkoittaa suomennettuna sanaa ”musta”.[25]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Michael Levin: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46.
  2. ↑ Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 407-410. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2003. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  3. ↑ Shah Aashna Hossain: "Scientific Racism" in Enlightened Europe: Linnaeus, Darwin, and Galton. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind, Thomas Henry Huxley, Journal of the Ethnological Society of London (1870), Scientific Memoirs III, http://aleph0.clarku.edu/huxley/SM3/GeoDis.html
  5. ↑ * YSA: ”Negridit”: rodut. Mustat YSA. Arkistoitu 25.6.2007. Viitattu 1.5.2007.,
    * Kielitoimiston sanakirja Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
    * Levin, Michael: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Jodi Blumenfeld: Racial Identification in the Skull and Teeth Totem: The University of Western Ontario Journal of Anthropology. 21.6.2011. Viitattu 28.12.2019.
  7. ↑ Academic Racism:Key race scientist takes reins at Pioneer Fund Winter 2002. Intelligence Report, Southern Poverty Law Center. Arkistoitu 2.2.2010. Viitattu 1.5. 2007. (englanniksi)
  8. ↑ Race, Evolution, and Behavior by J. Phillipe Rushton, 1997, Transaction Publishers, pg 304
  9. ↑ esimerkiksi: American Anthropological Association Statement on ”Race” May 17, 1998. American Anthropological Association. Viitattu 9.4. 2007. (englanniksi)
  10. ↑ Oppenheimer, G. M.: Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy. Am J Public Health, 2001, nro 91(7), s. 1049–1055.
  11. ↑ Daniel MacArthur: Massive study of African genetic diversity (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ The Race Question (PDF) 1950. UNESCO. Viitattu 16.4. 2008. (englanniksi)
  13. ↑ race Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008.
  14. ↑ race Encyclopedia of Public Health. The Gale Group, Inc, 2002. Answers.com 23 Jan. 2008.
  15. ↑ John P. Jackson, Jr.: “In Ways Unacademical”: The Reception of Carleton S. Coon’s The Origin of Races. Journal of the History of Biology, 2001, nro 34, s. 247–285. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (englanniksi)
  16. ↑ 6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 51. Negroid The American Heritage® Book of English Usage. Viitattu 9.5.2007. (englanniksi)
  17. ↑ musta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  18. ↑ Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän: muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede, s. 270. Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Terra Cognita, 2018. ISBN 978-952-5697-92-6
  19. ↑ Lisa Wynn: On being “black” in Australia and the U.S. Culture Matters. 23.1.2009. Viitattu 28.10.2018.
  20. ↑ afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Arkistoitu 10.6.2007. Viitattu 13.10.2008.
  21. ↑ Mustat YSA. Kansalliskirjasto. Arkistoitu 25.6.2007. Viitattu 3.4.2009.
  22. ↑ http://www.askoxford.com/concise_oed/caucasian?view=uk (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Michael James: Race Wed May 28, 2008. The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 18.7. 2008. (englanniksi)
  24. ↑ neekeri Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  25. ↑ http://latindictionary.wikidot.com/adjective:niger

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Negridinen_rotu&oldid=22798759”