Mustaeväkampela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustaeväkampela
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kampelakalat Pleuronectiformes
Heimo: Oikeasilmäkampelat Pleuronectidae
Alaheimo: Pleuronectinae
Suku: Glyptocephalus
Laji: cynoglossus
Kaksiosainen nimi

Glyptocephalus cynoglossus
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit[2]
  • Pleuronectes cynoglossus Linnaeus, 1758
  • Pleuronectes saxicola Faber, 1828
  • Pleuronectes nigromanus Nilsson, 1829
  • Platessa elongata Yarrell, 1839
  • Glyptocephalus acadianus Gill, 1873-74
Katso myös

  Mustaeväkampela Wikispeciesissä
  Mustaeväkampela Commonsissa

Mustaeväkampela[3] (Glyptocephalus cynoglossus) on oikeasilmäkampeloiden (Pleuronectidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.[2]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirretty mustaeväkampela

Mustaeväkampela kasvaa tavanomaisesti alle 40 senttimetrin mittaiseksi[4], mutta suurimmillaan se voi olla jopa 60 senttimetrin pituinen ja painaa 2,5 kilogrammaa.[2] Mustaeväkampelan kylkiviiva on täysin suora. Silmät sijaitsevat oikealla puolella, joka on harmaanruskea ja tummien läikkien peittämä. Toinen puolisko taas on vaaleansininen ja läpikuultava. Mustaeväkampelan selkäevä alkaa silmän kohdalta ja päättyy pyrstön varteen. Peräevä on lähes yhtä pitkä; se ulottuu rintaevästä pyrstön varteen. Vaalean rintaevän kärjessä on musta laikku.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaeväkampelaa tavataan Atlantin valtamerellä sekä yleisenä Euroopassa. Lajin elinympäristöä ovat pehmeät hiekka- ja liejupohjat 50–1400 metrin syvyydessä 2–6 asteen lämpöisissä vesissä.[4] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut mustaeväkampelan vaarantuneeksi lajiksi.[1]

Ravinto ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaeväkampela käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten tokkoja, tuulenkaloja ja sillikaloja, sekä katkoja ja muita nilviäisiä ja äyriäisiä.[4] Laji tulee sukukypsäksi keskimäärin 30,4 senttimetrin mittaisena.[2] Kuteminen tapahtuu toukokuun ja syyskuun välisenä aikana noin 70–160 metrin syvyydessä. Naaras voi munia kerralla jopa 500 000 munaa, joiden läpimitta on noin 1 millimetri. Poikaset kuoriutuvat muutaman viikon kuluttua. Ne ovat kuoriutuessaan noin puolisenttisiä.[4]

  1. a b Cadrin, S., González Troncoso, D., Nimmegeers, S., Vansteenbrugge, L., Wheeland, L. & Munroe, T.A.: Glyptocephalus cynoglossus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2023. (englanniksi)
  2. a b c d Glyptocephalus cynoglossus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.6.2020. (englanniksi)
  3. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 107. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  4. a b c d e Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 470–471. Readme, 2017. ISBN 9789523213722