Musta ympyrä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Musta ympyrä
Il Circolo Nero
Mustan ympyrän jäsenet esittäytyvät elokuvan alussa.
Mustan ympyrän jäsenet esittäytyvät elokuvan alussa.
Ohjaaja Emilio Ghione
Pääosat Emilio Ghione, Lea Giunchi, Alberto Collo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Celio Film
Ensi-ilta 1. syyskuuta 1913 (Italia)
4. toukokuuta 1914 (Suomi)
Kesto 750 metriä (33/38 min.)
Alkuperäiskieli mykkäelokuva
Aiheesta muualla
IMDb

Musta ympyrä (ital. Il Circolo Nero) on vuonna 1913 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Emilio Ghionen ohjaama jännityselokuva ennakoi tekijänsä Za la Mort -elokuvasarjaa.

Pelivelkoihin ajautunut kreivi Raoul Ruggeri pakotetaan liittymään rikollisjärjestö Mustaan ympyrään. Hän ymmärtää pian virheensä ja pakenee Amerikkaan. Siellä hän aloittaa uuden elämän cowboyna ja rakastuu rikkaan karjatilallisen tyttäreen Edith Browniin.[1]

Sillä välin Roomassa etsivä Svento on onnistunut soluttautumaan Mustaan ympyrään. Poliisi pidättää järjestön jäsenet, ja vain sen johtaja De Bondre onnistuu pakenemaan. De Bondre päätyy Chicagoon, jossa hän jäljittää Raoulin. De Bondre yrittää kiristää Raoulia ja sieppaa kostoksi Edithin. Takaa-ajon päätteeksi De Bondre suistuu jyrkänteen reunalta ja Raoul saa Edithinsä.[1]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Emilio Ghione  De Bondre  
 Lea Giunchi  Edith Brown  
 Alberto Collo  Raoul Ruggeri  
 Angelo Gallina    
 Amedeo Ciaffi    
 Fernando Ribacchi  [1]  

Tuotanto ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celio Filmin tuottama Musta ympyrä lienee ollut Emilio Ghionen ensimmäinen ohjaustyö. Sen ranskalaisesta rikoskirjallisuudesta ja rikoselokuvista lainatut juoni- ja tyyliainekset ennakoivat tekijänsä Za la Mort -sarjaa, mutta päähenkilö muistuttaa vielä kovasti Louis Feuilladen Fantomasia. Elokuva sisältää eräitä surrealistisia kohtauksia ja sen loppu on yllättävän väkivaltainen.[2] Italian elokuvasensuuri määräsi poistettaviksi kaikki viittaukset kaupunkiin, jossa rikollisjärjestön toiminta tapahtuu[1].

Aikalaiskommenteissa kiitettiin elokuvan kuvausta ja näyttelijäsuorituksia, mutta sen juonta pidettiin hieman liian mielikuvituksellisena[1]. Nykynäkökulmasta se on puutteistaan huolimatta viihdyttävää katseltavaa tyylilajin ystäville[3].

Mustaa ympyrää esitettiin Helsingissä vaihtelevilla suomenkielisillä nimillä toukokuussa 1914 ja uudelleen vuonna 1915[4][5][6][7]. Lehtimainoksissa ja kommenteissa elokuvaa kuvattiin tavattoman jännittäväksi ja viitattiin suoraan Fantomas-sarjaan. Rikollisjärjestön toiminta oli sijoitettu Lontooseen.[8][9][10]

Elokuvasta on säilynyt kaksi kopiota, jotka ovat nähtävissä Italian kansallisen elokuvamuseon Vimeo-sivustolla[11] ja Ranskan elokuva-arkistojen sivustolla[12].

  1. a b c d e Bianco e Nero, numero speciale: Il cinema muto italiano 1914, prima parte (1993), s. 116–117.
  2. Lotti, Denis: Emilio Ghione: L’ultimo apache. Vita e film di un divo italiano, s. 68–69, 133, 136. Bologna: Cineteca di Bologna. ISBN 978-88-95862-06-4
  3. Il Circolo nero – Emilio Ghione (1913) E Muto Fu. Viitattu 28.2.2019.
  4. Eldoradon ilmoitus. Helsingin Sanomat, 3.5.1914, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  5. Eldoradon ilmoitus. Uusi Suometar, 3.5.1914, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  6. Scalan ilmoitus. Helsingin Sanomat, 1.8.1915. Artikkelin verkkoversio.
  7. Scalan ilmoitus. Uusi Suometar, 1.8.1915. Artikkelin verkkoversio.
  8. Bio: Eldorado. Dagens Press, 6.5.1914, s. 5. Artikkelin verkkoversio.
  9. Eldorado. Fyren, 20 (9.5.1914), s. 10. Artikkelin verkkoversio.
  10. Scala. Fyren, 31 (11.7.1914), s. 10. Artikkelin verkkoversio.
  11. Cineteca MNC vimeo.com. Viitattu 28.2.2019.
  12. Un film il y a 100 ans... CNC Patrimoine. Arkistoitu 9.6.2016. Viitattu 28.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]