Musta sota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Musta sota
Osa Australian rajaseutusotia
Päivämäärä:

18281832

Paikka:

Australia (Tasmania)

Lopputulos:

Brittien valta koko Tasmanian alueella

Vaikutukset:

Tasmanian aboriginaalien miltei täydellinen tuhoutuminen

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta

aboriginaalit

Komentajat

George Arthur

Vahvuudet

500–1 000

5 000–10 000 soturia ja siviiliä

Tappiot

188

virallisten lukujen mukaan 327, muiden arvioiden mukaan 5 000-9 000

Musta sota tarkoittaa brittiläisten kolonialistien ja Tasmanian aboriginaalien välisiä konflikteja Tasmaniassa (tuolloin Van Diemenin maa) vuosina 1804–1830. Vajaassa 30 vuodessa britit surmasivat saarta 35 000 vuotta asuttaneen alkuperäiskansan, jonka suuruus oli 1800-luvun alussa noin 5 000 henkeä.

Mustan sodan aikaan julkaistu juliste, jonka tarkoituksena on välittää Tasmanian alkuperäiskansalle tietoa varakuvernööri Thomas Daveyn ystävyyteen tähtäävästä politiikasta aboriginaalien ja kolonialistien välillä. Kahdessa alemmassa kuvassa kerrotaan, että jos aboriginaali tappaa kolonialistin, hänet hirtetään. Samoin käy, jos kolonialisti tappaa aboriginaalin.

Sodan lopussa tapahtui saaren silloisen kuvernöörin George Arthurin käskystä mustana linjana tunnettu yritys saartaa ja pakkosiirtää saaren viimeiset aboriginaalit 2 000 sotilaan muodostaman saartorenkaan avulla. Yritys epäonnistui ja sotilaat onnistuivat saamaan kiinni vain kaksi aboriginaalia. Koko yrityksen hinta oli 25 000 puntaa. Jo aiemmin Arthur oli tarjonnut aboriginaalien kiinniotosta viiden punnan palkkion aikuisesta ja kaksi puntaa lapsesta. Lopulta suurin osa aboriginaaleista siirrettiin Flindersinsaarelle Tasmanian pohjoispuolelle.

  • Rasismi (Racism) (Kolmiosaisen dokumenttisarjan toinen osa) Yle/BBC. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 27.2.2008.
  • Richard Nile, Christian Clerk: Cultural Atlas of Australia, New Zealand and South Pacific. New York: Facts On File, 1996. (englanniksi)