Multajoki
| Multajoki | |
|---|---|
 Multajoen keskijuoksua seututien 638 alituksen jälkeen. |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä, Laukaa |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Leppäveden alue (14.31) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Mustalampi, Jyväskylä |
| Laskupaikka | Leppävesi, Laukaa |
| Taajamat | Leppävesi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 162,5 m [1] |
| Laskukorkeus | 80,8 m [2] |
| Korkeusero | 81,7 m |
| Pituus | 6,6 km [1] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Multajoki on Keski-Suomessa Laukaassa ja Jyväskylässä virtaava puro tai pieni joki. Se alkaa Jyväskylän Jylhänperältä pienestä Mustalammesta ja laskee Laukaassa Leppäveden Ilveslahteen Järvilinnan kulmakunnalla.[2] Puro on noin 6,6 kilometrin pituinen.[1]
Multajoki kuuluu Kymijoen vesistön (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden alueeseen (14.31), tarkemmin Leppäveden lähialueeseen (14.311).[3][1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Multajoki alkaa Jyväskylän puolelta alle hehtaarin kokoisesta Mustalammesta, johon ei laske ojia. Uoma lähtee kulkemaan etelään ojitetulle Heposuolle ja sen itäosassa sijaitsevaan nimettömään lampeen. Lammen jälkeen Multajoki kulkee seututien 638 alituksen jälkeen notkossa Laukaan puolelle ja siellä Kuukkalan peltoaukeiden läpi. Alajuoksullaan Multajoki kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-radan ja seututien 637 ali ja laskee lopulta Leppäveden Ilveslahteen. Mustalammen pinnankorkeus on noin 162,5 m[1], joten laskiessaan 80,8 metrin korkeudella olevaan Leppäveteen Multajoella on noin 81,7 metriä pudotusta. Jyväskylän osuus on lähes rakentamatonta aluetta, myöskin kaikki pellot ovat Laukaan puolella.[2] Jyväskylän puolelle puron lähistölle on kuitenkin suunniteltu uutta työpaikka-aluetta Leppäveden vastaavan alueen jatkeeksi.[4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seututien 638 (Kuukanpääntien) itäpuolelta alkava kanjonimainen notko on säilynyt pääosin luonnontilaisena. Notkon puusto on kuusivaltaista, myös tervaleppää ja raitaa kasvaa notkossa. Multajoen vesien lisäksi notkoon kulkeutuu lähdevesiä, jonka vuoksi siellä kasvaa runsaasti kosteiden metsien kasveja, etenkin suokelttoa, mutta myös muun muassa harvinaisempaa lehtotähtimöä ja kotkansiipeä.[5] Metso-ohjelmaan kuuluva Puronotkon luonnonsuojelualue kattaa osan Laukaan puoleisesta notkosta. Suojelualueeseen kuuluu liito-oravan elinympäristöä sekä suojeltavan harsosammalen kasvualuetta.[6] Multajoen äyräät loiventuvat alempana ennen rautatien alitusta. Rautatien lähistöllä on vielä jonkin verran rehevää lehtoa, jossa lehtotähtimöä kasvaa enemmän kuin ylempänä.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 Jyväskylän puoleiselta Multajoen keskijuoksulta, seututien 638 itäpuolelta on löydetty mahdollinen vesimyllyn raunio. Löytöpaikkaa ei ole tutkittu tarkemmin.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Remes, Arto: Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa - Osa-alue I: Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala (pdf) laukaa.fi. 22.2.2021. Hämeenlinna: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Viitattu 22.6.2024.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.6.2024.
- ↑ a b c Multajoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.6.2024.
- ↑ Leppäveden lähialue (14.311) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.6.2024.
- ↑ Outi Toikkanen, Jaana Nyman: Majajärven asemakaava - Asemakaavaselostus (pdf) (s. 33) jkl.fi. 20.2.2024. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 22.6.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Remes 2021, s. 45.
- ↑ Remes 2021, s. 76.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Multajoen Myllynraunio Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.8.2023. Museovirasto. Viitattu 22.6.2024.