Mrs. Soffel
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Mrs. Soffel | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Gillian Armstrong |
| Käsikirjoittaja | Ron Nyswaner |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Mark Isham |
| Kuvaaja | Russell Boyd |
| Leikkaaja | Nicholas Beauman |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | MGM / UA Entertainment |
| Levittäjä |
Metro-Goldwyn-Mayer Netflix |
| Ensi-ilta | 26. joulukuuta 1984 |
| Kesto | 110 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Mrs. Soffel on vuonna 1984 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Gillian Armstrong. Se kertoo vankilanjohtajan vaimon ja erään vangin välisestä traagisesta romanssista, joka yltyy yhteiseksi pakomatkaksi.[1] Tarina perustuu Pittsburghissa vuonna 1901 tapahtuneeseen Buck McGovernin ja the Biddle Boysin tapaukseen. Elokuvan pääosia esittävät Diane Keaton, Mel Gibson, Matthew Modine, Edward Herrmann, Trini Alvarado, Jennifer Dundas, Danny Corkill, Harley Cross, Terry O’Quinn ja Maury Chaykin. Elokuva oli mukana Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 1985. Elokuva oli Harley Crossin ensimmäinen.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Diane Keaton | … | Kate Soffel |
| Mel Gibson | … | Ed Biddle |
| Matthew Modine | … | Jack Biddle |
| Edward Herrmann | … | Peter Soffel |
| Trini Alvarado | … | Irene Soffel |
| Jennifer Dundas | … | Margaret Soffel |
| Danny Corkill | … | Eddie Soffel |
| Harley Cross | … | Clarence Soffel |
| Terry O’Quinn | … | Buck McGovern |
| Pippa Pearthree | … | Maggie |
| William Youmans | … | George Koslow |
| Maury Chaykin | … | Charlie Reynolds |
| Joyce Ebert | … | Agnes Garvey |
| Wayne Robson | … | Halliday |
| Dana Wheeler-Nicholson | … | Jessie Bodyne |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen kuvailee elokuvaa tyylikkäästi ohjatuksi mutta tavanomaisuuksiin puutuvaksi romanssiksi. Hän antaa Mrs. Soffelille kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mrs. Soffel Internet Movie Databasessa (englanniksi)